Sanan opetusta

Opetusarkisto

Francis Frangipane

Sotajousi

Tässä kirjoituksessa amerikkalainen pastori Francis Frangipane opettaa meille hengellisestä sodankäynnistä ja puhuu siitä voitelusta ja Hengen arvovallasta, jonka voimme siihen saada.

Sitten yhtäkkiä taivaat aukenivat ja ojennettu käsivarsi antoi minulle säihkyvän, kullanvärisen jousen. Samassa hetkessä, kun otin sen käteeni, Herran sana tuli minulle sellaisena kuin se ehkä joskus tuli Daavidille ja minä julistin: Hän opettaa käteni taistelemaan, käsivarteni jännittämään sotajousta. Ps.18:35. Siinä samassa taivaallinen energia virtasi jäseniini samalla kun luottamus ja rohkeus täyttivät henkeni. Olin yhtä kirkas ja vahva kuin minun aseeni. Minä asetin nuolen jänteelle, tähtäsin ja ammuin kohti vihollista. Tällä kertaa minun nuoleni kantoivat maaliinsa, ne olivat läpäiseviä ja tarkkoja ja vihollinen kärsi musertavan tappion.

Sellainen oli uneni. Mutta Pyhä Henki halusi vielä vahvistaa sanansa minulle. Varhain seuraavana aamuna, lauantaina, ajoin kirkkoon tekemään vähän töitäni. Samaan aikaan postimme saapui postilaatikkoomme, vaikka aika harvoin saimme henkilökohtaista postia suoraan kirkon laatikkoon. Joka tapauksessa kirje odotti postilaatikossa. Sen oli lähettänyt eräs kirkkovieraamme, joka käytyään eräässä iltatilaisuudessa edellisellä viikolla, tunsi pakottavaa tarvetta lähettää meille profeetallisen todistuksensa. Muutamien tervehdyssanojen ja rohkaisevien ajatusten jälkeen hän kertoi, että Herra oli antanut hänelle seuraavan sananpaikan minua varten:

Kuka on Jumala, jollei Herra, kuka on turvamme, jollei Jumalamme? Jumala vyöttää minut voimalla, hän osoittaa minulle oikean tien. Hän tekee jalkani nopeiksi kuin kauriin jalat ja ohjaa kulkuni kukkuloille. Hän opettaa käteni taistelemaan, käsivarteni jännittämään sotajousta.
Ps.18:32-35.

Nyt sain jälleen uudestaan, mutta tällä kertaa täysin hereillä, tuntea Jumalan voitelun laskeutuvan ylleni kuin öljy, ensin päähäni ja siitä alas läpi kehoni. Oli muitakin todistuksia, jotka vahvistivat saman asian. Sellaisen toi eräs saarnamies, joka vieraili sinä iltana kirkossamme. Lainaten Elisan sanoja kuningas Joasille, hän puhui "Jumalan voiton nuolesta" (2.Kun.13:7).

Tuona viikonloppuna Jumala nosti minut uudelle tasolle hengellisessä sodankäynnissä. Siitä päivästä lähtien Pyhä Henki alkoi paljastaa minulle Isebelin henkeä ja veljien syyttäjän työtä. Kykenin erottamaan muitakin henkiä, kun Pyhä Henki antoi minulle siihen armoa. En tarkoita sitä, että minusta olisi tullut uskova, joka ei erehdy enää. Ei toki, kyllä minulla oli omat puutteeni. Mutta sain voitelun ilmestyksen hengessä erottaa eri henget toisistaan. Löysin myös uuden luottamuksen päästä hengellisen arvovallan kautta niskan päälle Pahuuden voimista. Mutta avain tähän oli se tosiasia, että Pyhä Henki voiteli minut taisteluun. Hän "opetti käteni sotimaan" ja antoi minulle yliluonnolliset aseet, joilla käydä sotaa. Ennen tätäkin olisin voinut antaa kohtalaisen tarkan teologisen selvityksen hengellisestä sodankäynnistä. Mutta jälkeenpäin minulla oli voitelu käydä tätä sotaa.

Seuraavien 24 kuukauden aikana kirjoitin toisen kirjani "Ei ihmistä vastaan" [Suomalainen kustantaja Itätuuli-Kustannus www.ituuli.net - suom.huom.], jonka kautta toin esiin ne totuudet, joita Jumala paljasti minulle hengellisestä sodankäynnistä ja henkien erottamisesta.

Hän opettaa käteni taistelemaan
Yllä olevassa jakeessa psalmista 18 Daavid paljastaa eri tasoja koskien hengellistä sotaa. Meidän tulee taistella Herran antamalla voimalla. Meidän tulee myös antaa Jumalalle mahdollisuus tehdä meidän vaelluksestamme nuhteeton. Meidän ei tule rynnätä Jumalan edelle. Pikemminkin meidän tulee asettaa jalkamme niin kuin kauris tekee, kun se asettaa takajalkansa samaan kohtaan, missä sen etujalat olivat. Toisin sanoen meidän tulee oppia asettamaan jalkamme tarkalleen Herran jalanjälkiin, erityisesti silloin, kun hän vie meidät "kukkuloille". Tässä mielessä ymmärrämme, miten Herra opettaa kätemme sotimaan ja antaa meille yliluonnolliset aseet vihollista vastaan.

Yksi väsymyksen syy seurakunnan keskellä onkin se, että ihmiset eivät osaa erottaa eri henkiä toisistaan ja sitten lyödä vihollisensa. Sen sijasta, että rukoilisimme voittoa, me tyydymme väliaikaisiin helpotuksiin. Me pyydämme Jumalalta, että hän antaisi vihollisen jättää meidät rauhaan, kun Herra käskee meitä ajamaan takaa vihollisiamme ja hajottamaan heidät tomuksi. Minä uskon täydestä sydämestä rukouksen voimaan ja siihen, että meidän tulisi antautua rukoukseen, mutta on olemassa toisenlaisia aikoja, kun Jumala käskee meitä kääntymään ja ottamaan ylivalta Paholaisesta Jeesuksen Kristuksen nimen voiman kautta.

Jumala kehottaa meitä olemaan rukoussotureita eikä surijoita. [englannin kielessä on sanaleikki: prayer warriors/prayer worriers.] Yksi niistä tärkeistä syistä, miksi aloitimme nettiraamattukoulumme (ICIT), on halu jakaa tätä hengellisen sodankäynnin voitelua toisille. Aivan kuten Jumalan Henki opettaa ja sitten voitelee voimalla ja asianmukaisilla hengellisillä lahjoilla, samoin ICIT on luotu - osaltaan - opettamaan seurakuntaa ja pukemaan sitä voimaan, jotta se voisi seistä taistelun päivänä pystyssä. Hengellisen arvovallan soveltaminen vihollista vastaan (ja yhtä hyvin sairauden voimia vastaan) on yksi osa sitä varustusta, jonka Kaikkivaltias on antanut. Paholainen haluaa kaapata vallan tässä maailmassa ja suistaa sen radaltaan kokonaan, syösten sen kauheaan pimeyteen ja kaaokseen. Meidän tulee vastustaa sitä ja käyttää arvovaltaamme sitomaan ja tekemään tyhjäksi pahojen henkien aikeita, kun vihollinen haluaa hyökätä meitä vastaan tässä maailmassa. [Uskon kilpi on luotu Suomessa ajamaan samoja tarkoitusperiä kuin ICIT Amerikassa - suom.huom.]

Pyhä Henki on meidän sotajousemme ja meidän rukouksemme ovat Jumalan nuolia. Mutta meidän tulee rukoilla näyn valtaamina, rohkeuden hengessä ja täydessä luottamuksessa ja sillä samalla luottamuksella ottaa ylivalta vihollisesta silloin, kun Herra kutsuu meitä vastustamaan Paholaista. Surullinen tosiasia on, että monet kristityt ovat tulleet niin omien tappioidensa ehdollistamiksi, että he pelkäävät käydä harjoittamaan hengellistä arvovaltaansa. He seuraavat sivusta ihmisiä, joilla on Hengen antama arvovalta Pahan voimien yli, aivan kuin he olisivat ihmisiä, jotka elävät synnissä tai opillisessa eksytyksessä mennessään eteenpäin Kristuksen arvovallassa.

Uskon hengen omistaminen ei ole synti.
Uskon harjoittaminen ei ole uhkarohkeutta.
Jumalan lupaukseen luottaminen, kun muut pakenevat, ei ole tyhmää.

Saatat haluta väittää vastaan ja sanoa: "Jumala ei ole kutsunut minua asettumaan henkivaltoja ja voimia vastaan". Hyvä, mutta minä en välttämättä nyt puhukaan tämän maailman hallitsijoiden tai pimeyden voimien haastamisesta. Miten olisi sen pienen himon demonin vastustaminen, joka pitää sinua kiinni synnintunnossa ja häpeässä? Emme voi aloittaa siitä, että hyökkäämme Paholaista itseään vastaan, vaan paremminkin siitä pelon hengestä, joka kuiskii aina epäuskoisia ajatuksia mielessäsi. Ymmärrät kai, että jos haluamme Jumalan Valtakunnan menevän eteenpäin, ei riitä, että vain rukoilemme, vaan meidän täytyy tuoda mukaan Kuninkaan arvovalta.

Olkoot nuolesi terävät, kansat alistukoot valtaasi, pettäköön vihollistesi rohkeus! Ps.45:6.

Jumala on antanut meille terävät nuolet, jotka Hengen voitelussa tunkeutuvat syvälle Herran hengellisten vihollisten sydämeen. Sanot ehkä: "Mutta minä olen epäonnistunut. Olen kärsinyt muutamista hyvin pahoista takaiskuista."  Olet siis hävinnyt erän tai kaksi. Onko koko ottelu nyt ohi? Näenkö kädessäsi valkoisen lipun? Oletko luovuttanut?

Joku toinen vastaa: "En koe oloani hyväksi, jos vastustan Pahaa. Haluan vain kätkeytyä Jumalan siipien suojaan ja olla ylistäjä". Kukaan ei neuvo sinua olemaan etsimättä suojaa Jumalalta. Kukaan ei yllytä sinua juoksemaan yön selkään ja heittelemään sotakirveitä kuuta kohti. Mutta jos olet ollut kiusattu vielä senkin jälkeen, kun olet kätkeytynyt hänen suojaansa, voi olla, että Herra itse yllyttää nyt sinua kääntymään ja kohtaamaan hengelliset vastustajasi.

Aivan varmasti Herra pystyy nitistämään vihollisen ja tekemään sen silmänräpäyksessä. Mutta voi olla, että häntä miellyttää enemmän se, että hän "murskaa Saatanan teidän jalkojenne alle" (Room.16:20).

En aio sanoa, että keskittykäämme nyt kaikki viholliseen, mutta keskittykäämme siihen voiteluun, jonka Jumala on meille antanut, jotta voimme kestää Pahan kavalia juonia vastaan. Yhdistäkäämme jälleen taivaallinen arvovalta rukoukseemme ja hengelliseen sodankäyntiimme, ottaen päällemme "Jumalan täysi taisteluvarustus", joka sisältää kaikkein voimakkaimman aseen, mitä kaikkeudessa on "hengen miekan, Jumalan sanan." (Ef.6:17). Huomaat, että meidän sota-aseemme ovat voimallisia hajottamaan maahan Saatanan linnoituksia.

Francis Frangipane

Copyright 2004 Arrow Publications.

Julkaistu luvalla. Francis Frangipane toimii pastorina Yhdysvalloissa, Cedar Rapidsissa, Iowassa. Hänen nettisivujensa osoite on www.frangipane.org

Sanan opetusta

Opetusarkisto

Francis Frangipane