Daavid ja Eliab
Victoria Boyson: David vs. Eliab
Kun Daavid meni taistelukentälle nähdäkseen, kuinka voisi auttaa veljiään, hän tyrmistyi Goljatin hyökkäävistä sanoista kansaansa vastaan - ja hän halusi tehdä asialle jotakin. Mutta ennen kuin Daavid saattoi taistella Goljatia vastaan, hänen piti voittaa ne syytökset, jotka tulivat hänen oman veljensä Eliabin suusta.
Kun vanhin veli Eliab kuuli, mitä Daavid puhui miehille, hän suuttui ja sanoi: "Mitä sinä tänne tulit? Ja kenen huostaan jätit ne lammasparat siellä vuorilla? Minä kyllä tunnen sinun julkeutesi ja pahan sisusi. Sotaa katselemaan sinä vain olet tullut." Daavid sanoi: "Mitä minä nyt olen tehnyt? Eikö täällä saa edes puhua?" Sitten hän kääntyi erään toisen miehen puoleen ja teki saman kysymyksen, ja sotilaat vastasivat hänelle samoin kuin aikaisemminkin. 1.Sam.17:28-30.
Kun luin tämän kirjoituksen otsikon pojalleni
Colelle, hän ilmoitti minulle ystävällisesti, että olin erehtynyt. "Ei,
äiti", hän sanoi, "se pitää olla Daavid ja Goljat!" Olemme kaikki lukeneet
tai kuulleet kertomuksen siitä, kuinka Daavid tappoi jättiläisen nimeltä
Goljat, mutta aivan hetki ennen sitä, kun hän tappoi tuon jättiläisen, hänen
veljensä hyökkäsi sanoillaan häntä vastaan. Ennen kuin Daavid saattoi
kohdata Goljatin, hänen täytyi voittaa vanhimman veljensä Eliabin
kiukustuneet syytökset.
Daavid luotti Jumalan voimaan, mutta hänen veljensä ei. Eliab luuli, että
hänen epäilyksensä veljensä luonnetta kohtaan olivat tosi viisautta. Hän
ymmärsi väärin sydämensä kaunan ja luuli, että hänellä oli henkien
erottamisen lahja veljensä suhteen. Hän luuli ymmärtävänsä nuorinta
veljeään. Hän oli tuntenut Davidin tämän koko elämän ajan. Hän oli
luultavasti auttanut tämän kasvatuksessa, mutta ei kyennyt näkemään
Davidin sydäntä sellaisena kuin se oli.
Eliab tulkitsi väärin Daavidin luottamuksen Jumalaa kohtaan ja piti sitä
röyhkeytenä ja omahyväisyytenä. Hän luuli, että Daavid vain "isotteli"
muille ja se suututti häntä. Hän oli elänyt Daavidin kanssa koko elämänsä
ja näki vain pikkuveljen, joka juuri ja juuri kykeni paimentamaan
lampaita isänsä laitumilla. Eliab ei tiennyt, että samalla, kun David
oli paimenpojan vähäpätöisessä asemassa, Jumala koulutti hänestä
jättiläisen tappajaa.
Mutta Daavid vastasi: "Minä, sinun palvelijasi, olen paimentanut isäni lampaita. Kun leijona tai karhu tuli ja vei lampaan laumastani, minä lähdin sen perään ja löin sitä ja tempasin lampaan sen kidasta. Kun se hyökkäsi kimppuuni, minä tartuin sitä parrasta ja hakkasin sen hengiltä. Minä olen tappanut sekä leijonan että karhun. Tuon ympäri-leikkaamattoman filistealaisen käy samoin, koska hän on pilkannut elävän Jumalan taistelurivejä." Daavid sanoi vielä: "Herra, joka pelasti minut leijonan ja karhun kynsistä, pelastaa minut myös tuon filistealaisen käsistä." 1.Sam.17:34.37.
Silloin, kun kukaan ei kiinnittänyt mitään
huomiota Daavidiin, Jumala
koulutti hänestä mahtavaa uskon ihmistä - sellaista, joka ei luottaisi
omaan voimaan tai viisauteen, vaan Jumalan voimaan ja viisauteen. Jumala
opetti Daavidille, kuinka taistellaan Hänen tavallaan eikä muiden
ihmisten tavalla. Jumala opetti Daavidin käyttämään uskoa ja linkoa. Kun
taistelijat sinä päivänä yrittivät opettaa Daavidille, miten käyttää
haarniskaa ja miekkaa, ne osoittautuivat hänelle epäsopiviksi, koska hän
ei ollut tottunut sellaisiin varusteisiin. (Ks.1.Sam.17:39).
Jumala haluaa kouluttaa meitä
Jos olemme halukkaita, Jumala itse opettaa ja harjoituttaa meitäkin
vaeltamaan hänen teitään. Monesti Jumala käyttää toisten ihmisten
kokemuksia kouluttaakseen meitä, mutta tulee aika, kun hän haluaa päästä
yksilöllisesti vaikuttamaan meihin (Ks. Joh.16:13). Hän haluaa Itse
viedä meidät läpi koetuksistamme, askel askeleelta, ja mitä enemmän
opimme Häneltä, sen suuremmat mahdollisuudet meillä on saada Häneltä yhä
uutta oppia.
Eliab pukeutui sen ajan sotilaiden tapaan ja olen aika varma, että
heidän silmissään hän oli korkea-arvoinen sotilas. Hän oli varma, että
hän tiesi, mitä taistelu vaatii. Hänen mielestään Daavid ei täyttänyt
vaatimuksia. Kaiken kaikkiaanhan Eliab oli mies, josta Samuel luuli,
että Jumala halusi tehdä hänestä uuden Israelin kuninkaan. Herra sanoi
kuitenkin Samuelille, että ei pidä katsoa Eliabin ulkomuotoa tai komeutta,
sillä Hän oli hylännyt tämän.
Mutta Herra sanoi Samuelille: "Älä katso hänen kokoaan ja komeuttaan, sillä minä en hänestä välitä. Herra ei katso kuten ihminen. Ihminen katsoo ulkokuorta, mutta Herra näkee sydämeen." 1.Sam.16:7.
Eliab oli raivoissaan Daavidille, kun tämä
luuli, että hän - paimenpoika - voisi taistella Goljat-jättiläisen kanssa.
Eliab luuli, että Daavid oli omahyväinen, kun puhui niin suurella uskon
varmuudella. Eliab järkeili, että jos hän vanhimpana ja isoimpana
veljeksistä ei edes harkitsisi käydä taisteluun Goljatia vastaan, kuinka
hänen pikkuveljellään oli otsaa luulla, että voisi käydä tätä vastaan. Hän
oli varma, että hänen veljensä puheet olivat vain turhamaista luulottelua ja
hänen aikeensa olivat pahansuopuutta. Eliabin huomio keskittyi Goljatiin ja
hän ajatteli, että tämä oli liian iso vastustaja kenelle tahansa, mutta
Daavidin huomio oli keskittynyt Jumalaan. Eliabin mielestä Daavid ajatteli
itsestään liikoja, mutta Eliab oli heistä se, joka ajatteli Jumalasta liian
vaatimattomia.
Käänny pois syyttäjästä
Oletko koskaan ollut Daavidin tilanteessa? Sinun aikeesi ovat kunniallisia
ja sydämesi on puhdas, mutta ympärilläsi olevat ihmiset ymmärtävät sinut
väärin. He kiinnittävät huomionsa sinun luottamukseesi Jumalaan ja pitävät
sitä ylpeytenä, niinpä he päättävät muistuttaa sinua pienuudestasi aivan
kuten Eliab teki, kun hän muistutti Daavidia, että tämä oli vain
paimenpoika. Ja kenen huostaan jätit ne lammasparat siellä vuorilla?
(1.Sam.17:28)
Eliabin kaltaiset ihmiset antavat suunsa epävarmuuden ja epäuskon käyttöön.
He osoittavat kaikkia mahdollisia syitä, miksi sinä et voi millään täyttää
Jumalan kutsua elämässäsi. He ovat ihan varmoja, että et koskaan saa niitä
asioita, jotka Jumala on luvannut sinulle. Eliab tunsi omasta mielestään
Daavidin ja oli varma, että hänessä ei ollut mitään ainutlaatuista. Eliab ei
kuitenkaan ollut paikalla silloin, kun Jumala muotoili Daavidin sydäntä
omansa kaltaiseksi ja rakensi hänen uskoaan siellä laitumella lampaiden
keskellä.
Tämä oli se hetki Daavidin elämässä, kun hän teki yhden tärkeimmistä
päätöksistään: hän kääntyi poispäin Eliabista ja alkoi jutella muiden
miesten kanssa.
Vihollinen aina löytää niitä ihmisiä meidän elämästä, jotka pitävät meitä
alamittaisina ja epäsopivina palvelutyöhön, ja puhuu heidän kauttaan
tuhotakseen meidän tulevaisuutemme. Hän käyttää heitä osoittaakseen meille,
missä olemme epäpäteviä, ja tuo mieleen kaikki syyt, miksi me emme tule
koskaan tekemään mitään merkittävää.
Mutta Jumalallakin on äänitorvensa! Hän näkee meidän tulevaisuuteemme ja
näkee meidän sydämemme motiivit. Meidän tulee teroittaa korvamme kuulemaan
Häntä ja Hän rohkaisee meitä tekemään kaiken, mitä Hän pyytää. Hän haluaa
meidän murtautuvan ulos siitä persoonallisuudesta, mitä
olemme aikaisemmin olleet, ja vaeltavan siinä, mihin Jumala on meidät
kutsunut.
Sinä olet jättiläisen kaataja
Rakas ystävä, Jumala näkee sinut jättiläisen kaatajana. Hän näkee sinut
voittajana. Hän innostaa sinua yrittämään. Sulje korvasi vihollisen
valheilta ja näe itsesi sellaisena kuin Jumala sinut näkee. Jumala haluaa
käyttää ainutlaatuisuuttasi rikastuttamaan Kristuksen ruumista.
Jumala on yrittänyt saada sinut vakuuttuneeksi, että sinun tulevaisuutesi on
todellakin suurenmoinen. Mutta samaan aikaan ne, jotka ovat ympärilläsi,
näkevät sinut merkityksettömänä. He pitävät sinua ehkä voideltuna, mutta
eivät kykene millään hahmottamaan, mitä Jumala on sinua varten suunnitellut.
Heille ei yksinkertaisesti ole mahdollista nähdä sinussa suurta
tulevaisuutta. Älä odota sitä heiltä - se on sinun ja Jumalan välinen asia.
Hän haluaa asian pysyvän sellaisena, kunnes Hän tuon esiin sinun
tulevaisuutesi Hänessä.
Jos Daavid olisi kuunnellut veljeään Eliabia, hän ei olisi tappanut tuota
jättiläistä eikä hänestä ehkä koskaan olisi tullut kuningasta. Samalla, kun
odotamme, että tulevaisuutemme syntyy, meidän tulee pyrkiä kääntymään pois
ihmisten mielipiteistä ja tarkata Jumalan ääntä. Jumala lupasi Daavidille
Israelin kuninkuuden, mutta hän oli käytännössä täysin tuntematon ennen kuin
hän taisteli Goljatia vastaan ja tappoi tämän. Tämän uskon askeleen kautta
Jumala teki hänestä tunnetun henkilön. Jumala antoi hänelle näyttämön, jonka
kautta hänestä kerran tulisi kuningas ja hänen tulevaisuutensa suunnitelma
kävisi toteen. Jokainen uskon askel ja jokainen kuuliaisuuden teko vie meitä
askeleen lähemmäksi sitä tulevaisuutta, joka on kätkettynä Hänessä. Jos
Daavid ei olisi astunut uskossa eteenpäin tässä elämänsä vaiheessa, hän ei
ehkä koskaan olisi istunut Israelin valtaistuimella.
Mikä on se Goljat, joka sinun elämässäsi on tänään? Mitä Jumala pyytää
sinua tekemään? Olkoon se mikä tahansa, ole valmis siihen, että syyttäjän
ääni nousee esiin sanomaan, että et voi tehdä sitä. Hän haluaa pysäyttää
sinun tiesi. Älä anna hänen tehdä sitä! Kun vihollinen yrittää lamauttaa
sinun rohkeutesi, anna sen rohkaista sinua. Hän ei tuhlaisi aikaansa
pelotellakseen sinua, ellei hän oikeasti ajattelisi, että sinulla on
mahdollisuus täyttää Jumalan suunnitelma elämässäsi.
Rukoillaan yhdessä:
Rakas Isä, auta minua kuulemaan
sinun äänesi eikä syyttäjän ääntä. Muuta
minun näkyni. Auta minua näkemään itseni Sinun silmilläsi. Salli minun
nähdä toiset Sinun laupeutesi valossa ja auta minua näkemään Sinun
suunnitelmasi kaikissa ihmisissä, minne katseeni suuntaankin!
Victoria
Victoria Boyson, Inc.
© 2003
-2004
www.boyson.org
