|
Opetusarkisto |
||
Kristuksen esimerkki |
||
Francis Frangipane: The Christ Pattern |
||
|
Etsivä sydän on tottunut kääntymään Jumalaa kohti. Eikö sellainen ollutkin myös Kristuksen sydämen työtä? Kyllä, ajattele vaikka Kristuksen tulemista täydelliseksi. Vaikka hän oli taivaan Jumalan ruumiillistuma, hän ei pitänyt kiinni oikeudestaan olla Jumalan vertainen. Sen sijasta hän "tyhjensi itsensä" ja tuli ihmisen kaltaiseksi ja sellaisena hän kykeni antamaan meille esimerkin siitä, millainen tulee Jumalan yhteydessä elävän ihmisen olla (Fil.2:6-8). Se mitä näemme Kristuksen olevan ei ole vain jonkin lahjakkuuden tai johtajuustaitojen huippuunsa kehittämistä, vaan hänessä me näemme, miten Jumalalle antautunut sydän täydellistyy. Hänen kehityksensä oli Jumalasta riippuvaisen elämän täydellistä toteuttamista. Kristuksen vertaansa vailla olevan vanhurskauden, hänen moraalisen vaikuttavuutensa ja luonteensa ylivertaisen lujuuden tuli saada hyväksyntä taivaalliselta Isältä. Kristus näyttää meille, miten Jumalan Poikana ilmestynyt jumaluus alistuu Isän valtaan ja hallintaan. Niin tehdessään Jeesus myös ilmaisee, kuinka Jumalan kuvaksi tehty ihminen saa hengellistä voimaa ja rikkautta etsiessään Herran kasvoja tietäen, että niin hän löytää elämän lähteen. Minua puhuttelee, että Jumalan Poika sanoi itsestään näin: Miksi sanot minua hyväksi? Ainoastaan Jumala on hyvä, ei kukaan muu. (Mark.10:18) On selvää, että Jeesus oli hyvä! Hän oli täydellinen. Se joka kohdisti katseensa Jeesukseen, sai riemumielin katsella Jumalaansa. Mutta tässäkin Jeesus antaa esimerkin, jota meidän tulee noudattaa, jotta löydämme todellisen hengellisen kypsyyden. Rakkaat kristityt, tartutaan lujasti kiinni tähän tärkeään totuuteen: vanhurskauden saavuttaminen on lopputulos Jumalan etsimisestä. Jeesuksella ei ollut sen kummempaa toimintasuunnitelmaa kuin tehdä samoja tekoja, joita näki Isänsä tekevän. Oikeastaan kaikki mitä näemme Jeesuksen tekevän maan päällä on tulosta niistä hetkistä, jotka hän vietti etsien Jumalan kasvoja. Näemme Kristuksen suuren rohkeuden ja päättelemme, että hänellä oli suuri usko ja valtava auktoriteetti - ja niin hänellä varmuudella olikin. Jeesus oli erittäin rohkea, mutta ei koskaan itsepäinen. Hänen uskonsa sai lujuutta Isän katselemisesta ja kuuntelemisesta. Ehkä siinä toimi intuitio tai visuaalinen näkökyky tai Jumalan äänen kuuleminen, joka tapauksessa Jeesuksella oli sisäinen "tutka", joka sai hänet suuntautumaan jatkuvasti Isän tahdon mukaan ja seuraamaan häntä. Jeesus ei toiminut koskaan omin neuvoin (Joh.5:30, 8:28). Se esimerkki, jonka hän jätti meille, ei tuo esiin ihmistä, jolla on rajaton valta, vaan ihmisen, jolla on puhdas sydän ja joka etsii alituisesti Jumalaa ollen sekä Poika että palvelija. Hän havainnollistaa täydellisesti, että kun etsimme Jumalalta voimaa tai moraalista kunniallisuutta, me tosiasiassa pyydämme päästä lähelle Isää, Jumalaamme. Puhdassydämiset saavat nähdä Jumalan. Jumalan voiman ilmeneminen riippuu tosiasiassa kuuliaisuudesta sille, minkä Jumala antoi ilmestyä meille jo etukäteen. Herra, minun tahtoni on seurata sinua läheltä. Sinun äänesi kuuleminen on minun toimintasuunnitelmani. Sinun sydämesi tunteminen on minun luottamukseni perustus. Valtias, minä rukoilen sinun Poikasi antaman esimerkin mukaan: ei niin kuin minä tahdon, vaan niin kuin sinä! Francis Frangipane Copyright © 2009 Francis Frangipane Julkaistu luvalla. Francis Frangipane toimii pastorina Yhdysvalloissa, Cedar Rapidsissa, Iowassa. Hänen nettisivujensa osoite on www.frangipane.org |
||
|
Opetusarkisto |
||
|
|
||
|
||