Opetusarkisto
Kuinka hän rakastaakaan meitä!
Francis Frangipane: Behold How He Loves Us
Meidän mahdollisuutemme pysyä jatkuvasti Kristuksen läsnäolossa perustuu meidän tietämykseemme todellisesta Jumalasta. Kun näemme hänet rakastavana Isänä, me lähestymme häntä. Jos hän näyttäytyy meille kovana tuomarina, silloin vetäydymme kauemmaksi. Meidän käsityksemme Jumalasta määrää aika pitkälle, millaisia olemme itse.
Jos me uskomme oikeasti, että Jumala välittää meistä, me olemme myös keskittyneitä pitämään huolta itsestämme. Jos meistä tuntuu, että emme merkitse Jumalalle mitään tai olemme hänelle ilmaa, me väsytämme itsemme etsimällä ihmisten suosiota. Mutta kun me todella tajuamme, kuinka paljon Jumala meitä rakastaa ja että hän odottaa meidän pyrkivän hänen lähelleen, silloin meille avautuukin ovi hänen läheisyyteensä. Ja siinä Kaikkivaltiaan varjossa voimme löytää levon ja virvoituksen sielullemme.
Jumalan rakkaus ei ole jotakin ylimaallista, mikä ei kosketa meidän tarpeitamme. Raamattu ilmaisee, että Herra "liikuttuu meidän heikkouksiemme vuoksi" (Hepr.4:15 KJV:n sanamuodon mukaan). Hän tuntee kipua meidän kanssamme maan päällä. Hän osallistuu elämäämme, sillä hänessä me elämme, liikumme ja olemme (Ap.t.17:28). Hän ei elä erillään meidän tarpeistamme - olemmehan hänen ruumiinsa. Hän on yhtä kanssamme.
Totuus on, että emme ole taisteluissamme yksin. Mutta jos me uskomme, että olemme yksin - jos hyväksymme sen valheen, että Jumala ei muka välitä - silloin meidän pimentynyt ajattelumme voi eristää meitä Jumalan rakkaudesta.
Rakkaat ystävät, jopa meidän uppiniskaisuutemme aikana Jumalan sydän ei ole kaukana. Ajattele Jumalan suhdetta Israelin kansaan. Vaikka Israel teki syntiä ja kärsi sen vuoksi sortoa, Herra ei ollut kaukana. Me saamme lukea, että kun Herra ei enää voinut katsella israelilaisten kärsimystä (Tuom.10:16), hän herätti heille vapauttajia. Jumala ei ollut etäällä, hän oli heidän kanssaan ja itse asiassa kärsi mukana heidän koettelemuksissaan.
Lasaruksen haudalla Jeesus itki. Jeesus tiesi, että hän herättäisi Lasaruksen kuolleista. Hän tiesi sen kuusi päivää ennen kuin hän kutsui Lasaruksen takaisin elämään. Hän itki, koska omaiset itkivät.
Tiedätkö, että Herran Henki todella kokee meidän murheitamme? Hän on kanssamme erilaisissa ristiriidoissa ja lähellä meitä, kun pelkäämme. Lasaruksen haudalla tapahtuneen johdosta jotkut ovat ajatelleet, että Jeesus itki opetuslastensa epäuskon vuoksi. En usko sitä. Kun Herramme itki Lasarusta, paikalla olleet näkivät Jeesuksen osallistuvan ihmisten suruun. He huomauttivat: Katsokaa, kuinka rakas Lasarus hänelle oli (Joh.11:36).
Me pääsemme paranemaan, kun tajuamme, kuinka paljon hän meitä rakastaa. Mekin pääsemme ylös haudasta, kun hän tulee ja kutsuu meitä nimeltä - nousemaan ylös haudasta.
Meidän tulee käsittää Jumalan rakkaus persoonana. Hän antoi oman Poikansa minun syntieni vuoksi, hän antoi sanansa ohjaamaan minua ja hän antoi Henkensä vahvistamaan minua. Jos Kaikkivaltias on puolellani, kuka voi olla minua vastaan?
Rakas ystävä, silmät suurella ihmetyksestä voimme ottaa vastaan hänen rakkautensa ja parantua kaikesta yksinäisyydestämme..
Francis Frangipane
Copyright 2008 Arrow Publications.
Julkaistu luvalla. Francis Frangipane toimii pastorina Yhdysvalloissa, Cedar Rapidsissa, Iowassa. Hänen nettisivujensa osoite on www.frangipane.org
Opetusarkisto
