Opetusarkisto
Malja, osa3
Francis Frangipane: The Cup, Part Three: Leadership is a Call to Die
Matteus 20:17-19 kertoo, kuinka Jeesus valmisti opetuslapsiaan niihin vaikeuksiin, joita oli odotettavissa. Hän varoitti, että tulisi aika, jolloin hän joutuisi lunastuksen hinnan maksamisen vuoksi pilkattavaksi, ruoskittavaksi ja ristiinnaulittavaksi. Tämän varsin vakavan varoituksen keskellä Jaakobin ja Johanneksen äiti alkoi kummallista kyllä vaatia omien kunnianhimoisten tavoitteidensa täyttämistä perheensä hyväksi! Hän sanoi: Lupaathan, että nämä kaksi poikaani saavat valtakunnassasi istua vierelläsi, toinen oikealla ja toinen vasemmalla puolella (jae 21).
Hän siis ajattelee pyrkyrimäisesti vain asemaa ja etusijoja siinä missä Jeesus ajattelee ruoskimista, pilkkaa ja kuolemaa. Hän etsii kruunua, Kristus puhui rististä. Jeesuksen vastaus ei ole tarkoitettu yksin hänen kunnianhimonsa hillitsemiseen, vaan myös meidän: Te ette tiedä mitä pyydätte. Onko teistä juomaan sitä maljaa, joka minun on juotava? (jae 22).
Hämmästyttävää kyllä, he vastaavat "On". Tosiasiassa heillä ei ollut aavistustakaan, mikä hinta tästä kaikesta piti maksaa. Tällainen puhe nousi pelkästä ylpeydestä, tietämättömyydestä ja kunnianhimosta. Mutta kuuntelepa, kuinka Jeesus vastasi heille: Minun maljani te vielä juottekin, mutta minä en määrää siitä, kuka istuu oikealla ja kuka vasemmalla puolellani. Ne paikat ovat niiden, joille Isäni on ne tarkoittanut (jae 23).
Kuuntele tätä, sinä, joka pyrit todelliseen hengelliseen läpimurtoon. Jeesushan sanoo tässä, että hän ei voi täyttää kenenkään kunnianhimoisia tavoitteita. Hän voi näyttää ainoastaan, kuinka kuollaan.
Jeesus tiesi, että he kaiken alaikäisyytensä keskelläkin kykenivät pääsemään voittoon. Hän vakuuttaa heille: "Minun maljani te vielä juottekin". He kasvaisivat siis inhimillisen kunnianhimon yläpuolelle ja heistä tulisi meillekin erinomaisia esimerkkejä. Ja mekin voimme juoda hänen maljansa. Jeesus kuvaa tämän maljan ainesosia, kun hän jatkaa tätä kunnianhimon lohikäärmeen kurittamista: joka tahtoo tulla teidän joukossanne ensimmäiseksi, se olkoon toisten orja. Ei Ihmisen Poikakaan tullut palveltavaksi, vaan palvelemaan ja antamaan henkensä lunnaiksi kaikkien puolesta (jakeet 27-28).
Jos haluamme mennä eteenpäin Kristuksen kanssa, on syytä miettiä sanoja, joita hän käyttää kuvaillessaan tietä, joka johtaa voimaan: "orja... palvella... lunnaiksi". Huomaa, että hän ei nyt kohdista huomiota palkintoihin, joita on paljon. Hän osoitti heille tien todelliseen ylösnousemusvoimaan. Antakaa itsenne lunnaiksi perheenne edestä, seurakuntanne hyväksi ja kotikaupunkinne puolesta. Asettukaa paikoillenne rukoilemaan, paastoamaan ja uskomaan toisten puolesta. Seisokaa muurinaukossa, että muut saavat elää. Tämä on se malja, joka johtaa hengelliseen täyttymykseen.
Saanen silti vakuuttaa: tämä ei ole mikään kauhean synkkä tie. Tämä on tie, joka johtaa taivaalliseen elämään. Sillä kun Kristus elää meissä, hän tuo mukanaan ylitsevuotavan ja kestävän ilon. Sanassa sanotaan: Edessään olleen ilon tähden hän häpeästä välittämättä kesti ristillä kärsimykset (Hepr.12:2). Risti vapauttaa meidät itsekeskeisyytemme vankilasta, se vapauttaa meidät jumalalliseen todellisuuteen, jonka läsnäolossa on "ehtymätön ilo" ja jonka oikeassa kädessä on "ikuinen onni" (Ps.16:11).
Joku voi nyt olla eri mieltä. "Et sinä ymmärrä tätä ihan oikein, Francis. Olen niin haavoilla".
Niin, me kaikki kohtaamme erilaista sydämen tuskaa ja koemme pettymyksiä ja ne kivut, joita koemme, voivat olla tosi syviä. Mutta kun etsimme itsellemme oikeutta, meidän täytyy varoa, ettemme joudu itsesääliin. Loppujen lopuksi itsesääli on se, joka pitää kaikki meidän haavamme kipeinä. Sen sijaan, että kantaisimme ristiämme, me kannamme loukkaantumisiamme. Meidän tulee nuhdella itsesääliä ja käskeä sitä lähtemään. Olemmehan Kristuksen seuraajia! Sen tähden anna anteeksi loukkaus ja unohda se. Tämä ei ole mikään syvällinen totuus - tämä on Kristuksen seuraamisen alkeita!
Paavali kirjoitti oman elämänsä ihanteista ja ihmeitä tekevän voiman salaisuudesta. Hän selitti: ...jotta nähtäisiin tuon valtavan voiman olevan peräisin Jumalasta eikä meistä itsestämme. Me olemme kaikin tavoin ahtaalla mutta emme umpikujassa... Me kannamme aina ruumiissamme Jeesuksen kuolemaa, jotta myös Jeesuksen elämä tulisi meidän ruumiissamme näkyviin (2.Kor.4:7,8,10).
Mitä on tämä "Jeesuksen kuolema"? Se on kuolemista samalla tavalla kuin Jeesuskin kuoli: kun loukkauksia satelee, kun meitä lyödään maahan epäoikeudenmukaisesti, kun ihmiset tuottavat meille pettymyksiä tai peräti petkuttavat meitä, me asetamme itsemme lunastuksen todellisuuteen, me rukoilemme armon rukouksen: "Isä, anna heille anteeksi". Ainoa tapa, jolla kunnianhimo voi toteutua, on se tapa, jolla olemme kunnianhimoisia siinä tavoitteessa, että Kristus saa ilmestyä meidän kauttamme. Paavali jatkoi:
Me tosin elämme, mutta meidät annetaan Jeesuksen tähden alituisesti alttiiksi kuolemalle, jotta myös Jeesuksen elämä tulisi näkyviin kuolevaisessa ruumiissamme. Meissä siis tekee työtään kuolema, mutta teissä elämä. 2.Kor.4:11-12.
Rakkaat ystävät, kuoleman täytyy tehdä työtä meissä. Eikö tämä ole juuri sitä, mitä haluamme yli kaiken: "jotta myös Jeesuksen elämä tulisi näkyviin kuolevaisessa ruumiissamme"?
Paavali toteaa: "Meissä siis tekee työtään kuolema". Meidän ikiaikaisen Suunnittelijamme käsissä kuolema ei siis ole meidän vihollisemme, siitä tulee päinvastoin meidän liittolaisemme, kun meidän sieluamme puhdistetaan. Se tekee meissä työtä, mitä ei voi mitenkään muuten suorittaa. Sillä meidän vanhan luontomme kuolema johtaa Jeesuksen elämän näkyviin tulemiseen meidän kauttamme.
Tässä piilee todellisen hengellisen menestyksen salaisuus, ei siinä että pyrimme luomaan itseämme varten aseman, vaan siinä että annamme itsemme alttiiksi, jotta loisimme aseman Jeesukselle.
Johtajuus on kutsu kuolemiseen. Hengellinen täysi-ikäisyys on sitä, että juomme pohjaan asti Kristuksen maljan.
Francis Frangipane
Copyright © 2009 Francis Frangipane
Julkaistu luvalla. Francis Frangipane toimii pastorina Yhdysvalloissa, Cedar Rapidsissa, Iowassa. Hänen nettisivujensa osoite on www.frangipane.org
Opetusarkisto
