Opetusarkisto
Pakettiratkaisu
Francis Frangipane: It's a Package Deal
Vuonna 1983 sain kutsun palvella erästä uskon sana - seurakuntaa. Olin ollut poissa hengellisestä työstä kolme vuotta enkä ollut tietoinen siitä, mitä "uskon sana" edes tarkoittaa - paitsi että usko sinänsä raamatullisena terminä kuulosti ihan terveeltä. Niinpä suostuin.
Haluan lisätä, että tämä seurakunta ei ollut ihan mikä tahansa uskon sana -liikkeen seurakunta, vaan se oli erään eturintamassa olevan seurakunnan satelliittiyhteisö. Suurin ja värikkäin kirjaimin tämän seurakunnan kylttinä luki teksti "Jeesus on Herra".
Haluan myös tehdä selväksi, että minun kolmen vuoden taukoni pastorin työstä oli ainakin osaksi johtunut siitä epäonnistumisen tunteesta, joka minua vaivasi. Eräs edellisen seurakuntani jäsen oli kuollut saatuaan viruksen, joka neljässä päivässä halvaannutti hänet. Olin hänen tukenaan paastoten ja rukoillen koko ajan. Mutta kun hän kuoli viidentenä päivänä, se avuttomuus jota tunsin, murskasi minun luottamukseni rukouksen voimaan. Siitä tuli aloittelevan pastorin urani pahin trauma.
Hänen kuolemansa jälkeen en tiennyt, kuinka käsitellä sisäistä rikkinäisyyttäni, joten teeskentelin itselleni, että uskoni oli yhä toimivaa - mutta ei se ollut. Kuukausia sen jälkeen rukoilin yhä sairaiden puolesta ja matkin ulkonaisesti niitä, joilla oli todellista uskoa. Mutta sisäisesti minun salainen huutoni Jumalan puoleen ei ollut uskon rukousta, vaan ruikutusta: "Ole hyvä Jumalani, ja auta ettei minun epäuskoni tee heidän tilaansa entistä pahemmaksi!"
Saatana todella riisti minulta kokemuksellisen uskon tuon kuolemantapauksen kautta. Olin oikeastaan niin maahan lyöty, että otin vastuun hänen kuolemastaan. Tunsin, että olin pettänyt tämän naisen, hänen perheensä ja itsensä Jumalankin. Omasta mielestäni olin yksi niistä paimenista, joita Hesekiel nuhteli siitä, etteivät he olleet parantaneet lampaita (Hes.34:4). Ainoa rehellinen tapa reagoida oli jättää hengellinen työ.
Niinpä ei kulunut kauankaan aikaa tuon naisen kuolemasta, kun minä ja perheeni lähdimme Michiganista ja muutimme pieneen maalaistaloon Iowaan. Vaikka halusinkin toisaalta palata hengelliseen työhön, kutsun piti tulla suoraan Herralta.
Kun sellainen kutsu lopulta esitettiin, oli kulunut jo täydet kolme vuotta. Tein siis paluuta työhön uskon sana -liikkeen seurakunnan pastoriksi. Mutta vaikean kokemukseni takia minulla oli yhä sisälläni epäuskon linnoitus. Siinäpä olin sitten: yritin johtaa ja opettaa uskon sana -liikkeen seurakuntaa.
Se oli hankalaa aikaa. Joka kuukausi seurakunta katseli satelliitin kautta erityisiä opetusseminaareja. Ajan mittaan näytti siltä, että ihan jokainen uskon sanan opettaja, joita Amerikasta löytyi, opetti meille totuuksiansa. Jokainen saarna oli rakennettu joko vuoria siirtävän uskon pohjalle (Mark.11:23) tai menestystä pursuavan uskon perustalle (3.Joh.1:2).
Alussa yritin olla kohtelias tai jopa kannustava, mutta sisäisesti ajauduin yhä enemmän ristiriitaan. Olin vakuuttunut, että suuri osa siitä opetuksesta, jota otimme vastaan, oli joko väärää tai yksipuolista. Kun yhdeksän kuukautta oli kulunut, olin täysin kypsynyt siihen, mikä minusta näytti olevan "usko" -sanan väärinkäyttöä.
Olimme pimeässä pyhäkössämme, jota valaisi vain videoruutu, kun kuiskasin Herralle hiljaisen, mutta vihaisen valituksen: "Herra, nämä uskon sanan julistajat käyttävät koko ajan väärin näitä raamatun jakeita!"
Pyhän Hengen ääni läpäisi tajuntani kuin salama: "Joka tapauksessa he käyttävät niitä!"
Se oli totta. Uskon ystäväni kuolemasta lähtien - usean vuoden jakson ajan - en ollut käyttänyt näitä jakeita ollenkaan, kun saarnasin. Tosiasiassa en edes nähnyt niitä, kun luin raamattua. Oman sisäisen taisteluni vuoksi olin kulkenut monien Jumalan lupausten ohi ilman, että sydämessäni olisi herännyt mitään vastakaikua noiden Jumalan sanojen vuoksi. Jouduin toteamaan nyt, kuinka sydämeni oli tyhjentynyt todellisesta uskosta kokonaan ja kuinka minun rukouksissani ei ollut mitään odotusta, että Jumala täyttäisi pyyntöni.
Mutta Pyhä Henki ei ollut tehnyt työtään minussa loppuun. Hetken kulutta hän puhui jälleen ja nuhteli minua omavanhurskaudesta. Hän sanoi: "Minä puhun sinulle aina epätäydellisten ihmisten kautta. Jos sinä tulet kriittiseksi heitä kohtaan, sinä et enää kykene ottamaan vastaan sitä, mitä halusin heidän kauttaan antaa sinulle".
Sinä iltana tein parannusta ei vain epäuskosta, vaan myös ylpeydestä ja vikoilusta, ja kun tein niin, uskoni uudistui. Sitä seuraavana vuonna seurakuntamme sai todistaa ihmisten paranevan syövästä, kuuroudesta ja niveltulehduksista. Vielä tänä päivänäkin olen kiitollinen Jumalalle siitä, mitä hän antoi minulle uskon sana -liikkeen kautta.
Epätäydellisten ihmisten
kautta
Herra käytti tätä tilannetta opettaakseen minulle suuren salaisuuden: olen
saanut tajuta, että suuri osa hengellisestä kasvustani ei tule suoraan
Jumalalta, vaan sen kautta, että olen nöyrä ja otan vastaan hänen puhettaan
epätäydellisten ihmisten kautta. Tapahtuuko uskon sanan opettajien taholta
ylilyöntejä? Kyllä, joskus. Mutta olen huomannut, että Jumala haluaa kätkeä
viisautensa erilaisten ihmisten opetuksiin ja erilaisiin kirkkokunnallisiin
korostuksiin. Tiedän, että mitä nöyrempi olen toisten suhteen, sitä enemmän
ymmärrykseni Jumalasta saa tilaa kasvaa.
Joku voi nyt kysyä: "Etkö pelkää, että joudut harhaan epätäydellisten opettajien takia?" Kun joku opettaa jotakin, mikä menee täysin metsään, asetan hänen opetuksensa kyseenalaiseksi ilman muuta. Mutta Jumala tietää, kuinka paljon onkaan niitä raamatun tuntijoita, jotka osaavat pitää meidät kaikki turvallisesti kaidalla ja suoralla tiellä - ja olen heistäkin kiitollinen! Mutta jos me todella pyrimme löytämään Jumalan valtakunnan, meidän tulee muistaa, että Jeesus kertoi sen olevan peltoon kätketyn aarteen kaltainen. Olen tehnyt suuren löydön: seurakunta on se pelto, jossa Kristus-aarre on kätkettynä. Jos haluamme päästä aarteeseen käsiksi, emme saa loukkaantua siitä mullasta, mikä ympäröi aarretta. Tässä on kyseessä pakettiratkaisu.
Francis Frangipane
Copyright 2007 Arrow Publications.
Julkaistu luvalla. Francis Frangipane toimii pastorina Yhdysvalloissa, Cedar Rapidsissa, Iowassa. Hänen nettisivujensa osoite on www.frangipane.org
Opetusarkisto
