Daavid linkosi kiven
Victoria Boyson: David Threw the Stone, but God Killed the Giant. Suomeksi: Daavid linkosi kiven, mutta Jumala tappoi jättiläisen.
Yksi lempileffoistani on "Kuka tappoi Liberty Valancen". Se on vanha westerni, jossa näyttelevät John Wayne ja Jimmy Stewart. Wayne näyttelee kovapintaista pyssysankaria, jolla on hyvä sydän. Stewart näyttelee lakimiestä, joka on hiljattain muuttanut itärannikolta lännen maille. Hän ei oikein ole vielä tutustunut lännen raakoihin tapoihin. Wayne pyrkii jatkuvasti opettamaan Stewartille lännen tapoja ja hän usein puolustaa tätä häikäilemätöntä lainsuojatonta Liberty Valancea vastaan.
Erään kerran Stewart mittelee voimiaan Liberty Valancen kanssa ampumisvälikohtauksessa ja Valance saa surmansa. Hän ja jokainen muukin on sitä mieltä, että hän oli juuri se, joka tappoi Valancen. Tässä surullisen kuuluisassa pyssytaistelussa Wayne kuitenkin piileskeli varjoissa ja ampui salaa Valancen säästääkseen ystävänsä hengen.
Jimmy Stewart joutui pahan kerran
luotisateeseen, kun hän lähti kohtaamaan Valancea, mutta hän oli saanut
tarpeekseen siitä, että Valance terrorisoi toisia joutumatta vastaamaan
teoistaan. Hän tiesi, että voisi hyvinkin tulla tapetuksi Valancen toimesta,
mutta hän myös tiesi, että hänen oli pakko asettua vastarintaan. Samalla
tavoin kuin Wayne oli paikalla suojellakseen Stewartia, samoin voimme luotaa
Jumalaan, että hän auttaa meitä puolustautumaan, kun me käymme vihollista
vastaan.
Käy vastarintaan
Me olemme niin usein peloissamme, kun pitäisi asettua vihollista vastaan.
Saatana terrorisoi meitä ja me annamme hänen päästä kaikesta vastuusta.
Israelilaisetkin olivat peloissaan Goljatin takia, kunnes Herra nosti esiin
Daavidin, joka yksinkertaisesti luotti Jumalaan. Daavid tiesi, että:
"Herra, joka pelasti minut leijonan ja karhun kynsistä, pelastaa minut myös
tuon filistealaisen käsistä." (1.Sam.17:37).
Daavidin mielestä jotain piti tehdä tuolle röyhkeälle filistealaiselle ja sanoi: Mikä tuo ympärileikkaamaton filistealainen oikein on, kun hän uskaltaa pilkata elävän Jumalan taistelurivejä?" (1.Sam.17:26).
Hän luotti siihen, että jos hän menisi tuota filistealaista vastaan, hän löisi tämän, ei sen vuoksi kuka hän oli, vaan siksi että Jumala olisi hänen puolellaan ja tukisi häntä. Hän tiesi, että hänen tehtävänsä oli vain astua esiin ja taistella vihollista vastaan ja Jumala antaisi hänelle voiton.
Kun filistealainen lähti tulemaan Daavidia kohti, Daavid ryntäsi juosten häntä vastaan (1.Sam.17:48). Hän juoksi nopeasti taistelurintamaan, koska hänen uskonsa Jumalaan oli vahva. Voitolla ei ollut mitään tekemistä Daavidin kanssa, mutta sillä oli kaikella tavalla tekemistä Jumalan kanssa. Daavid linkosi kiven, mutta Jumala tappoi jättiläisen. Kun Goljat oli tapettu, filistealaiset pakenivat, eivät siksi, että pelkäsivät Daavidia, vaan koska he pelkäsivät Daavidin Jumalaa.
Mekin voimme lähteä rohkeasti taisteluun, koska meillä on suuri Jumala, joka rakastaa meitä ja joka puolustaa meitä. Mekin voimme Daavidin lailla kohdata asioita, joita pelkäämme, ja Jumala seisoo meidän puolellamme valmiina lyömään vihollisemme, jos me vain astumme esiin ja käymme vastarintaan uskossa.
Älä pelkää mitään pahaa
Vaikka minä kulkisin pimeässä laaksossa, en pelkäisi mitään pahaa, sillä sinä olet minun kanssani. Sinä suojelet minua kädelläsi, johdatat paimensauvallasi. Ps.23:4.
Jos lähtisit sotaan tässä luonnollisessa maailmassa käsissäsi valtavan paljon voimakkaammat aseet kuin vihollisellasi, et pelkäisi mitään. Jos sinulla olisi ohjus ja heillä vain pistooli, sinä et pelkäisi vihollista. Olisit varma murskavoitosta jo ennen kuin kohtaisit heidät taistelussa.
Samoin on meidän laitamme Jumalan lapsina. Kun asetumme taisteluasemiin, me voimme olla varmoja voitosta, koska meillä on voimallinen ase... Jumala. Kun Jumala on puolellamme, olkoot vastukset mitä tahansa, ei meidän tarvitse pelätä vihollista. Jumala on puolustajamme ja kerskui meidän vihollisemme mitä tahansa, me voimme säilyttää rauhan sisimmässämme. Emme pelkää, sillä HÄN on kanssamme ja me löydämme lohdutuksen hänen vitsastaan ja ja turvallisuuden hänen sauvansa alla.
Koska Jumala on meidän kanssamme, ei meillä ole syytä pelätä mitään pahaa. Meidän tulee vaan lähteä voimakkaasti vastustajaamme päin ja Jumala antaa meille voiton. Jos yksinkertaisesti vaan "linkoamme kiven", Jumala huolehtii jättiläisestä!
Ei ole kysymys meistä, vihollisesta tai taistelusta, vaan on kysymys Jumalasta, joka rakastaa meitä. Hän haluaa nähdä lastensa seisovan vahvoina, ei siksi että he luottavat itseensä, vaan koska he luottavat Häneen.
Suuri Jumalamme
Jos kaikissa tilanteissa, joihin joudut, luottaisit Jumalaan, että hän olisi
paikalla, et pelkäisi mitään pahaa. Kuten psalmissa 23 jakeessa 4 sanottiin:
Vaikka minä kulkisin pimeässä laaksossa, en pelkäisi mitään pahaa, sillä
sinä olet minun kanssani. Sinä suojelet minua kädelläsi, johdatat
paimensauvallasi. Meidän rohkeutemme perustuu Hänen voimaansa ja
vahvuuteensa. Maailmankaikkeuden Luoja vahvistaa meitä seisoessaan
meidän rinnallamme eikä mikään voi millään tavalla vahingoittaa meitä.
Kukaan ei ole Jumalaa voimakkaampi ja hän on aina kanssamme valmiina puolustamaan meitä. Meidän on turha pelätä, sillä kuolemankin tullessa meidän Kaikkivaltias Isämme tuhoaa vihollisemme. Ei ole olemassa suurempaa voimaa kuin Jumalamme voima on, hän on meidän voimamme ja kilpemme. Vihollisemme vapisevat pelosta meidän edessämme, kun he näkevät Jumalan voiman säteilevän meidän sisimmästämme.
Jumalan tuntien
Kun Daavid meni Goljatia vastaan, häntä loukkasivat ne pilkkapuheet, joita
Goljat syyti Israelia vastaan. Hän kysyi: Mikä tuo
ympärileikkaamaton filistealainen oikein on, kun hän uskaltaa pilkata elävän
Jumalan taistelurivejä? (1.Sam.17:26). Hän ei kyennyt ymmärtämään, miksi
nuo muut pelkäsivät niin Goljatia. Ei Daavid omaa julkeuttaan puhunut tuolla
tavoin, vaan hän tunsi Jumalansa väkevyyden. Hän tiesi, että Jumala
oli hänen kanssaan ja Israelin kanssa ja hän luotti tähän tosiasiaan.
Hän tiesi, että jos Jumala oli hänen kanssaan, oli ihan sama kuinka kookas Goljat oli, hän oli kookkaampi. Miksi hänellä oli tällainen luottamus ja muilla ei ollut? Koska hän tunsi Jumalansa! Kun Daavid oli puolustamassa lampaitaan, Jumala todisti voimansa hänelle, kun hän taisteli leijonia ja karhuja vastaan. Siellä erämaassa hän kehitti jumalasuhdettaan ja sai kokea Jumalansa uskollisuuden.
Jumala lähetti hänet sinne laitumille, missä he saattoivat olla kahden kesken. Sinä aikana, jonka Jumala vietti Daavidin kanssa, hän saattoi vakuuttaa tälle, että hän olisi kerran jättiläisen tappaja! Hän vakuutti Daavidille, että hän oli tälle jotakin erityistä ja heidän välilleen kehittyneen suhteen vuoksi hän saisi siunauksen.
Rakkaat ystävät, teidän ei tarvitse pelätä mitään, kun Jumala on teidän rinnallanne. Varjelkaa sydämenne älkääkä päästäkö pelkoa sisään tuhoamaan uskoanne häneen, sillä pelko on uskon vihollinen.
Rukoile kanssani:
Rakas Isä, anna anteeksi, että olen pelännyt muuta kuin sinua. Rukoilen,
että näyttäisit voimasi minun kauttani, niin että muut voisivat
luottaa sinuun!
Victoria Boyson, Inc.
© 2003
-2005
www.boyson.org
