|
Rukouksessa ollessani näin näyn. Siinä näin
harhaanjohdettuja ihmisiä, jotka olivat Totuuden vihollisia, lyöttäytyvän
yhteen pettääkseen pyhiä. Niitä ohjailivat demoniset voimat, jotka käyttivät
heitä leluinaan. Pimeyden vallat tekivät voimakkaan hyökkäyksen tuodakseen
hämmennystä ja lietsoakseen eripuraisuutta veljien keskellä ja rikkoakseen
niitä ystävyyssuhteita, jotka antoivat voimaa ja rohkaisua pyhille. Näin
Totuuden vihollisten astuvan niiden elämään, joita oli haavoitettu
hylkäämisin ja pidetty pelon siteissä. Nämä puhuivat pahan voimien
innoittamia valheita suurella voimalla pettääkseen heitä heidän heikkoutensa
vuoksi.
Ironista kyllä, pimeyden valheet näyttivät heistä "oikealta totuudelta" ja
Totuuden viholliset näyttivät heistä suurilta pyhiltä. Ne vaikuttivat siltä
kuin ne olisivat Jumalan vastaus siihen yksinäisyyteen ja kipuun, jota he
tunsivat, joten he avasivat sydämensä niille. Koska he omaksuivat nämä
valheet ja heidän rakkautensa muuttui tuskallisen kylmäksi, he alkoivat
hyökätä uskon veljiään ja sisariaan vastaan syyttäen ja tuomiten. Tämän
seurauksena heidän hyökkäyksensä vapautti tuhon voimat toimimaan seurakuntaa
vastaan.
Juuri kun näytti siltä, että pyhät alkaisivat horjua raskaan hyökkäyksen
voimasta, näin suurten taivaallisten sotureiden kokoavan armeijoitaan
valmistautuakseen valtaamaan maan ja hajottamaan Totuuden viholliset. He
vain odottivat komentoa, joka tulisi pyhien taholta, tehdä niin - heidän
avunhuutoaan. Syytösten painon alla pyhät alkoivat itkeä. Heidän kyyneleensä
vapauttivat taivaalliset joukot hyökkäämään pimeyden voimia vastaan.
Herran tuomiot
Juuri silloin näin taivaallisen soturin, joka oli täynnä valtavaa voimaa ja
säteili kirkasta valoa, astuvan minun vihamieheni kotiin. Pimeyden voimat
olivat käyttäneet tätä miestä syytämään kirouksia pääni menoksi. Hän oli
hyvin kiivas ja täynnä vihaa minua kohtaan.
Vaikka tiesinkin, että hänen inhonsa minua kohtaan oli suuri, pelkäsin hänen
puolestaan, sillä taivaallisen soturin voima oli niin suuri. Näin soturin
astuvan hänen eteensä ja vetävän esiin miekkansa, joka oli valtava ja
säteili voimakasta valoa.
Katsellessani tätä ja odottaessani, mitä tapahtuisi, ajattelin "Voiko olla
Jumalan tahto tuhota minun vihamieheni?"
Kuulin soturin puhuvan aivan kuin vastauksena sydämeni kysymykseen ja
sanovan: "Minulle on annettu valta saattaa voimaan Jumalan tuomiot!"
Sitten tämä soturi lähestyi vihamiestäni, kohotti miekan ja pisti sen hänen
sydämeensä.
Minun oli vaikea katsoa tätä, sillä minä oikeasti rakastin vihamiestäni ja
olin rukoillut hänen puolestaan pitkän aikaa. En halunnut nähdä hänen
tuhoutuvan. Olin tosissaan itkenyt ja rukoillut, että hän antaisi elämänsä
kokonaan Herralle eikä antaisi vihollisen käyttää häntä enää.
Soturi tiesi sydämeni ajatukset ja puhui minulle jälleen sanoen: "Tämä
miekka on Totuuden miekka ja hajottaa pimeyden valheet, jotka ovat
vallanneet hänen sydämensä."
Katsoin miekkaa ja huomasin, että siinä säteillessään se näytti ihan
elävältä ja sykkivältä. Kun sen suuri terä lepäsi vihamieheni sydämessä, se
Valo, joka siitä lähti, alkoi täyttää hänen ruumistaan. Kuin sula kulta, Valo
levisi hänen ylävartaloonsa.
Aluksi hän oli liikkumaton kuin miekalla ei olisi vaikutusta, mutta sitten
näin hänen kasvojensa vääntyvän kivusta ja minä näin murtumisen valtaavan
hänen sydämensä. Suru täytti hänen sielunsa, kun hänen tekojensa todellinen
luonne paljastui hänelle. Parannuksen mielenlaatu alkoi karkottaa hänestä
demonisia valheita ja pimeys pakeni hänestä, kun kyyneleet alkoivat valua
hänen kasvoiltaan.
Käänsin jälleen katseeni siihen taivaalliseen
soturiin, joka oli tullut panemaan toimeen Jumalan tuomiot vihamieheni
kohdalla. Hän odotti päättäväisesti, miten hänen miekkansa tekisi työtään
miehen kohdalla.
Kääntyen puoleeni soturi sanoi: "Sinun rakkautesi tätä miestä kohtaan tekee
tämän mahdolliseksi. Tulin hänen luokseen vain, koska sinä päätit rakastaa
häntä siitä huolimatta, miten hän on hyökännyt sinua ja perhettäsi vastaan.
Sinä päätit rakastaa häntä ja koska sinun Isäsi rakastaa sinua, hän taipui
koskettamaan tämän miehen sydäntä."
Olin typertynyt! Itkin niiden sanojen vuoksi, joita soturi puhui, sillä
tiesin, että vain minun rakkauteni Kristukseen sai minut rakastamaan
vihamiestäni.
Omassa sisimmässäni halusin vihata häntä. Halusin todellakin, että hän
kärsisi samalla tavoin kuin hän sai minut kärsimään. Kun hän hyökkäsi minua
vastaan, ensi ajatukseni oli pyytää Jumalaa kostamaan tälle miehelle. Mutta
huomasin, että mitä lujemmin pysyin kiinni tuomitsevissa ajatuksissa
vihamiestäni kohtaan, sitä etäisemmäksi Kristus kävi minulle.
Ainoastaan epätoivoinen ikäväni Kristuksen puoleen ja rakkauteni häntä
kohtaan sai minut pakottamaan itseni rukoilemaan hänen puolestaan. Pyysin
Jumalaa antamaan minulle rakkautta häntä kohtaan, sillä minulla ei
yksinkertaisesti ollut sitä yhtään omasta takaa. Minulla ei ollut yhtään
halua antaa anteeksi, mutta minä pyysin sitäkin Jumalalta. Ja sitten kun hän
muutti sydämeni, saatoin rehellisesti sanoa "rakastan häntä" ja
tarkoittaakin sitä.
Minua pelotti muistella, kuinka helppoa minulle olisi ollut tuomita tuo mies
ja kuinka lähelle sitä ajauduin. Vain Kristuksen rakkaus minua kohtaan
oikeasti sai minut tuntemaan tarvetta rakastaa tätä miestä.
Olisiko mahdollista, että tuo pieni päätös rakastaa ja antaa anteeksi, olisi
tuonut esiin hänen pelastuksensa ja aktivoinut taivaalliset sotajoukot
taistelemaan hänen puolestaan? Olin ihmeissäni, että hänen vapauttamisensa
tuona hetkenä onnistui vain koska tuo pieni valinta tapahtui ja päätin
seisoa Kristuksen rinnalla hänen asiassaan.
Nyt olen täynnä pyhää pelkoa, kun näen jonkun sellaisen ihmisen muuttuvan
kokonaan, jonka luulin olleen pelastuksen ulkopuolella.
Olin menneinä aikoina rukoillut Jumalaa tosi hartaasti, jotta hän poistaisi
koko ihmisen elämästäni, jotta hänellä ei enää olisi valtaa loukata minua.
En voinut ymmärtää, miksi hän ei halunnut tehdä niin. Hän kuitenkin halusi
käyttää minua muuttaakseen tämän ihmisen elämän ja hänen auttamisensa
edetessä minun oma sydämeni eli muutoksessa yhtä lailla.
Niin, hänen pelastumisensa on todella muuttanut meitä molempia. Minun
maallinen vihamieheni ei lopulta ollut vihamies ollenkaan. Hän oli aarre,
jonka Herra halusi kaivaa esiin mikäli minä vain olisin halukas auttamaan
häntä siinä.
Kadotettuja vapauttaen
Näen, että Totuuden soturit ovat levittäytyneet ihmisten elämään eri
puolella maailmaa, kun pyhien sydämet ovat huutaneet avuksi Herraa ihmisten
sielujen puolesta. He vapauttavat kadotettuja pimeyden vallasta, kun
Kristuksen pyhät kiinnittävät mielensä ristin rakkauteen ja nostavat sen
kaiken yläpuolelle torjuakseen päättäväisesti veljiemme syyttäjän
hyökkäykset.
Ne kalliit ystävyyssuhteet pyhien keskellä, jotka näyttivät niin
toivottomasti särkyneen, saatetaankin ihmeellisesti ennalleen ja uskovat
saavuttavat korkeamman tason toinen toisensa kunnioittamisessa. Se kylmä
rakkaus, joka on yrittänyt pakottaa heidät pelkäämään toisiaan, onkin
heitetty syrjään ja radikaalista, epäitsekkäästä rakkaudesta on tullut
heidän sotahuutonsa!
Pimeys sitoi heidät, mutta TOTUUS on tehnyt heidät vapaiksi, ja se kenet
POIKA tekee vapaaksi, tulee todella vapaaksi!
Victoria Boyson, Inc.
© 2005
www.boyson.org
|