Sanan opetusta

Opetusarkisto

Victoria Boyson

Totuuden soturit

Victoria Boyson: the Warriors of the Truth

Rukouksessa ollessani näin näyn. Siinä näin harhaanjohdettuja ihmisiä, jotka olivat Totuuden vihollisia, lyöttäytyvän yhteen pettääkseen pyhiä. Niitä ohjailivat demoniset voimat, jotka käyttivät heitä leluinaan. Pimeyden vallat tekivät voimakkaan hyökkäyksen tuodakseen hämmennystä ja lietsoakseen eripuraisuutta veljien keskellä ja rikkoakseen niitä ystävyyssuhteita, jotka antoivat voimaa ja rohkaisua pyhille. Näin Totuuden vihollisten astuvan niiden elämään, joita oli haavoitettu hylkäämisin ja pidetty pelon siteissä. Nämä puhuivat pahan voimien innoittamia valheita suurella voimalla pettääkseen heitä heidän heikkoutensa vuoksi.

Ironista kyllä, pimeyden valheet näyttivät heistä "oikealta totuudelta" ja Totuuden viholliset näyttivät heistä suurilta pyhiltä. Ne vaikuttivat siltä kuin ne olisivat Jumalan vastaus siihen yksinäisyyteen ja kipuun, jota he tunsivat, joten he avasivat sydämensä niille. Koska he omaksuivat nämä valheet ja heidän rakkautensa muuttui tuskallisen kylmäksi, he alkoivat hyökätä uskon veljiään ja sisariaan vastaan syyttäen ja tuomiten. Tämän seurauksena heidän hyökkäyksensä vapautti tuhon voimat toimimaan seurakuntaa vastaan.

Juuri kun näytti siltä, että pyhät alkaisivat horjua raskaan hyökkäyksen voimasta, näin suurten taivaallisten sotureiden kokoavan armeijoitaan valmistautuakseen valtaamaan maan ja hajottamaan Totuuden viholliset. He vain odottivat komentoa, joka tulisi pyhien taholta, tehdä niin - heidän avunhuutoaan. Syytösten painon alla pyhät alkoivat itkeä. Heidän kyyneleensä vapauttivat taivaalliset joukot hyökkäämään pimeyden voimia vastaan.

Herran tuomiot
Juuri silloin näin taivaallisen soturin, joka oli täynnä valtavaa voimaa ja säteili kirkasta valoa, astuvan minun vihamieheni kotiin. Pimeyden voimat olivat käyttäneet tätä miestä syytämään kirouksia pääni menoksi. Hän oli hyvin kiivas ja täynnä vihaa minua kohtaan.

Vaikka tiesinkin, että hänen inhonsa minua kohtaan oli suuri, pelkäsin hänen puolestaan, sillä taivaallisen soturin voima oli niin suuri. Näin soturin astuvan hänen eteensä ja vetävän esiin miekkansa, joka oli valtava ja säteili voimakasta valoa.

Katsellessani tätä ja odottaessani, mitä tapahtuisi, ajattelin "Voiko olla Jumalan tahto tuhota minun vihamieheni?"

Kuulin soturin puhuvan aivan kuin vastauksena sydämeni kysymykseen ja sanovan: "Minulle on annettu valta saattaa voimaan Jumalan tuomiot!"

Sitten tämä soturi lähestyi vihamiestäni, kohotti miekan ja pisti sen hänen sydämeensä.

Minun oli vaikea katsoa tätä, sillä minä oikeasti rakastin vihamiestäni ja olin rukoillut hänen puolestaan pitkän aikaa. En halunnut nähdä hänen tuhoutuvan. Olin tosissaan itkenyt ja rukoillut, että hän antaisi elämänsä kokonaan Herralle eikä antaisi vihollisen käyttää häntä enää.

Soturi tiesi sydämeni ajatukset ja puhui minulle jälleen sanoen: "Tämä miekka on Totuuden miekka ja hajottaa pimeyden valheet, jotka ovat vallanneet hänen sydämensä."

Katsoin miekkaa ja huomasin, että siinä säteillessään se näytti ihan elävältä ja sykkivältä. Kun sen suuri terä lepäsi vihamieheni sydämessä, se Valo, joka siitä lähti, alkoi täyttää hänen ruumistaan. Kuin sula kulta, Valo levisi hänen ylävartaloonsa.

Aluksi hän oli liikkumaton kuin miekalla ei olisi vaikutusta, mutta sitten näin hänen kasvojensa vääntyvän kivusta ja minä näin murtumisen valtaavan hänen sydämensä. Suru täytti hänen sielunsa, kun hänen tekojensa todellinen luonne paljastui hänelle. Parannuksen mielenlaatu alkoi karkottaa hänestä demonisia valheita ja pimeys pakeni hänestä, kun kyyneleet alkoivat valua hänen kasvoiltaan.

Käänsin jälleen katseeni siihen taivaalliseen soturiin, joka oli tullut panemaan toimeen Jumalan tuomiot vihamieheni kohdalla. Hän odotti päättäväisesti, miten hänen miekkansa tekisi työtään miehen kohdalla.

Kääntyen puoleeni soturi sanoi: "Sinun rakkautesi tätä miestä kohtaan tekee tämän mahdolliseksi. Tulin hänen luokseen vain, koska sinä päätit rakastaa häntä siitä huolimatta, miten hän on hyökännyt sinua ja perhettäsi vastaan. Sinä päätit rakastaa häntä ja koska sinun Isäsi rakastaa sinua, hän taipui koskettamaan tämän miehen sydäntä."

Olin typertynyt! Itkin niiden sanojen vuoksi, joita soturi puhui, sillä tiesin, että vain minun rakkauteni Kristukseen sai minut rakastamaan vihamiestäni.

Omassa sisimmässäni halusin vihata häntä. Halusin todellakin, että hän kärsisi samalla tavoin kuin hän sai minut kärsimään. Kun hän hyökkäsi minua vastaan, ensi ajatukseni oli pyytää Jumalaa kostamaan tälle miehelle. Mutta huomasin, että mitä lujemmin pysyin kiinni tuomitsevissa ajatuksissa vihamiestäni kohtaan, sitä etäisemmäksi Kristus kävi minulle.

Ainoastaan epätoivoinen ikäväni Kristuksen puoleen ja rakkauteni häntä kohtaan sai minut pakottamaan itseni rukoilemaan hänen puolestaan. Pyysin Jumalaa antamaan minulle rakkautta häntä kohtaan, sillä minulla ei yksinkertaisesti ollut sitä yhtään omasta takaa. Minulla ei ollut yhtään halua antaa anteeksi, mutta minä pyysin sitäkin Jumalalta. Ja sitten kun hän muutti sydämeni, saatoin rehellisesti sanoa "rakastan häntä" ja tarkoittaakin sitä.

Minua pelotti muistella, kuinka helppoa minulle olisi ollut tuomita tuo mies ja kuinka lähelle sitä ajauduin. Vain Kristuksen rakkaus minua kohtaan oikeasti sai minut tuntemaan tarvetta rakastaa tätä miestä.

Olisiko mahdollista, että tuo pieni päätös rakastaa ja antaa anteeksi, olisi tuonut esiin hänen pelastuksensa ja aktivoinut taivaalliset sotajoukot taistelemaan hänen puolestaan? Olin ihmeissäni, että hänen vapauttamisensa tuona hetkenä onnistui vain koska tuo pieni valinta tapahtui ja päätin seisoa Kristuksen rinnalla hänen asiassaan.

Nyt olen täynnä pyhää pelkoa, kun näen jonkun sellaisen ihmisen muuttuvan kokonaan, jonka luulin olleen pelastuksen ulkopuolella.

Olin menneinä aikoina rukoillut Jumalaa tosi hartaasti, jotta hän poistaisi koko ihmisen elämästäni, jotta hänellä ei enää olisi valtaa loukata minua. En voinut ymmärtää, miksi hän ei halunnut tehdä niin. Hän kuitenkin halusi käyttää minua muuttaakseen tämän ihmisen elämän ja hänen auttamisensa edetessä minun oma sydämeni eli muutoksessa yhtä lailla.

Niin, hänen pelastumisensa on todella muuttanut meitä molempia. Minun maallinen vihamieheni ei lopulta ollut vihamies ollenkaan. Hän oli aarre, jonka Herra halusi kaivaa esiin mikäli minä vain olisin halukas auttamaan häntä siinä.

Kadotettuja vapauttaen
Näen, että Totuuden soturit ovat levittäytyneet ihmisten elämään eri puolella maailmaa, kun pyhien sydämet ovat huutaneet avuksi Herraa ihmisten sielujen puolesta. He vapauttavat kadotettuja pimeyden vallasta, kun Kristuksen pyhät kiinnittävät mielensä ristin rakkauteen ja nostavat sen kaiken yläpuolelle torjuakseen päättäväisesti veljiemme syyttäjän hyökkäykset.

Ne kalliit ystävyyssuhteet pyhien keskellä, jotka näyttivät niin toivottomasti särkyneen, saatetaankin ihmeellisesti ennalleen ja uskovat saavuttavat korkeamman tason toinen toisensa kunnioittamisessa. Se kylmä rakkaus, joka on yrittänyt pakottaa heidät pelkäämään toisiaan, onkin heitetty syrjään ja radikaalista, epäitsekkäästä rakkaudesta on tullut heidän sotahuutonsa!

Pimeys sitoi heidät, mutta TOTUUS on tehnyt heidät vapaiksi, ja se kenet POIKA tekee vapaaksi, tulee todella vapaaksi!
 

Victoria Boyson, Inc. © 2005

www.boyson.org

Sanan opetusta

Opetusarkisto

Victoria Boyson

Uskon kilpi