Valitettavasti monissa seurakunnissa ajatellaan, että hengelliseen aikuisuuteen kasvaminen tapahtuu automaattisesti ja niinpä heillä ei ole mitään suunnitelmaa, miten auttaa jäseniään kasvamaan Kristuksessa. Tämän vuoksi rohkaisen seurakuntia olemaan päämäärätietoisia, että heillä on suunnitelma ei vain evankelioimiseen, vaan myös siihen, miten johtaa jäsenensä syvemmälle kypsyyteen kristillisessä uskossa.

Sen vuoksi me käytämme Saddleback -seurakunnassa pesäpallokentän mallia, jotta niin jäsenet kuin vastuunkantajatkin voivat jossain pienessä mittakaavassa mitata sitä kehitystä, joka tapahtuu heidän uskon vaelluksessaan.

Luulen, että monet seurakunnat pelkäävät mitata edistystä, sillä he ovat nielleet jonkin seuraavasta kuudesta alla olevasta myytistä:

Hengellisen aikuisuuden myytit

Aikuisuuden myytti nro 1: "Hengellinen kasvu tapahtuu automaattisesti
sen jälkeen, kun ihminen on uudestisyntynyt"

Monet seurakunnat todistettavasti uskovat tähän myyttiin, koska heillä ei ole mitään organisoitua suunnitelmaa syventää uskoon tulleita uskossa eikä mitään kattavaa strategiaa, miten jäseniä kasvatetaan aikuisuuteen. He olettavat, että uskovat kasvavat kypsyyteen automaattisesti, jos he vain osallistuvat seurakunnan kokouksiin. Totuus kuitenkin on, että hengellinen kasvu tapahtuu tietoisesti. Tarvitaan sitoutumista, jotta voi kasvaa. Henkilön täytyy haluta kasvaa, päättää kasvaa ja yrittää kasvaa.

Aikuisuuden myytti nro 2: "Hengellinen kasvu on salaisuus ja aikuisuus
on varattu vain harvoille ja valituille"

Totuus on, että hengellinen kasvu on hyvin käytännön läheistä. Kuka tahansa uskova voi kasvaa uskossaan aikuiseksi, jos hän kehittää tapoja, jotka ovat tarpeellisia kasvulle. Paavali vertasi kristilliseen elämään harjaantumista siihen, kuinka urheilijat harjoittelevat ja pitävät itseään kunnossa. Meidän tulee riisua hengellinen kasvu kaikesta salaperäisyydestä jakamalla se käytännöllisiin osiin, joita toteutamme päivittäin.

Aikuisuuden myytti nro 3: "Hengellinen kypsyys voidaan saavuttaa
hetkessä, kunhan löydetään oikea avain"

Monet vilpittömät uskovat kuluttavat koko elämänsä etsien innokkaasti kokemusta, konferenssia, herätystä, kirjaa, ääninauhaa tai yksittäistä totuutta, joka voisi hetkessä muuttaa heidät aikuisiksi uskossaan. Tällainen etsiminen on hyödytöntä. Totuus on, että hengellinen kasvu on vähitellen etenevän kehityksen prosessi. Ei ole olemassa mitään oikotietä.

Aikuisuuden myytti nro 4: "Hengellinen kypsyys voidaan mitata jollakin
tiedon mittarilla"

Monissa seurakunnissa mitataan hengellistä kypsyyttä pelkästään sen perusteella, miten ihminen kykenee tunnistamaan raamatun henkilötyyppejä, tulkitsemaan sanankohtia, lainaamaan raamatun jakeita ja selittämään raamattua teologisesti. Vaikka raamatun tunteminen on perustava asia, kun puhutaan aikuisuudesta, sillä ei voida olennaisesti mitata sitä.

Totuus on, että aikuisuus tulee enemmän näkyviin käyttäytymisessä kuin uskon opissa. Kristillinen elämä ei ole kiinni opinkappaleista ja uskontunnustuksista, se sisältää ennen kaikkea oikean käytöksen ja luonteenlaadun.

Aikuisuuden myytti nro 5: "Hengellinen kasvu on henkilökohtainen ja
yksityinen asia"

Tämä on amerikkalainen poikkeama totuuden tieltä. Yksilökeskeisyyden jumalointi on meidän kulttuurissamme vaikuttanut siihen, miten ajattelemme hengellisestä kasvusta. Niin suuri osa hengellisestä muuttumisesta on itsekeskeistä ja omaan itseen keskittyvää ilman, että se sisältäisi viittauksia meidän suhteestamme toisiin uskoviin. Tämä on aivan epäraamatullista ja laiminlyö suuren osa Uuden Testamentin opetuksista. Totuus on, että uskovat tarvitsevat ihmissuhteita kasvaakseen. Emme kasva, jos olemme erillämme toisistamme. Me kehitymme veljesyhteydessä.

Aikuisuuden myytti nro 6: "Kasvuun tarvitaan vain raamatun opiskelua"

Monet evankeliset seurakunnat on rakennettu tämän myytin varaan. Kutsun niitä "luokkahuoneseurakunniksi". Totuus on, että tarvitaan erilaisia kokemuksia Jumalan kanssa, jotta voi kasvaa aikuisuuteen. Raamatun opiskelun lisäksi siihen tarvitaan kokemusta ylistyksestä, kokemuksia palvelutyöstä, kokemuksia veljesyhteydestä ja kokemuksia evankelioimisesta.

Toisin sanoen hengellistä kasvua tapahtuu, kun osallistutaan seurakunnan viisitahoiseen päämäärään. Uskossaan aikuiset tekevät muutakin kuin opiskelevat kristillisyyttä - he elävät sitä todeksi!

Jos haluat tietää enemmän näistä asioista, lue kirjani "Päämäärätietoinen seurakunta" (Aikamedia 1999) tai "Tavoitteena elämä - tarkoitus vie eteenpäin" (Päivä Oy 2005).

Ensi kertaan

Rick