Jos olet tehnyt hengellistä työtä
vaikkapa vain muutaman kuukauden, olet luultavasti huomannut, että on
olemassa ihmisiä, joita et pysty miellyttämään. Sama mitä teet, mitä yrität
ja kuinka kiltti koetat olla, et vain pysty miellyttämään heitä.
Yksi elämän tosiasioista on: kaikkia ei voi
miellyttää.
Eikä vain se ole totta, totta on myös, että kaikkia
ei tarvitse
miellyttää.
Joka ihmisiä pelkää, on pelkonsa
vanki, joka luottaa Herraan, on turvassa. Sananl.29:25. [RW:n käyttämän
käännöksen TEV mukaan tämä kohta kuuluu: "On vaarallista olla huolissaan
siitä, mitä muut ajattelevat minusta". Suom.huom.]
Olet tunne-elämän ansassa, jos alat
murehtia siitä, mitähän muut ihmiset sinusta ajattelevat.
Sinun ei tarvitse miellyttää ketään enempää
kuin pystyt miellyttämään. On harhaluulo, että ollakseen
onnellinen kaikkien, joita tapaat, tulee pitää sinusta ja hyväksyä sinut.
Sellainen ei yksinkertaisesti ole totta. Ihan niin kuin vanha sanonta
kuuluu: "Päädyt helposti ostamaan tavaroita, joita et tarvitse, rahalla,
jota sinulla ei ole tarpeeksi, miellyttääksesi ihmisiä, joista et pidä!"
Edes Jumala ei kykene miellyttämään kaikkia!
Johanneksen evankeliumin jakeessa 8:29, Jeesus sanoi, minä teen kaiken
hänen mielensä mukaan.
Yksi haluaa, että sataisi, toinen haluaa, että paistaisi aurinko. Yksi
haluaa, että urheilujoukkue "San Diego Padres" voittaa, toinen että se
häviää. Olin kerran Teksasissa puhumassa öljyalan ihmisille ja he halusivat
kaikki, että öljyn hinta kohoaisi. Useimmat meistä haluavat, että se
halpenisi.
Ei edes Jumala pysty miellyttämään kaikkia, ja vain
hölmöläinen
yrittää sellaista, mihin edes Jumala ei pysty.
Jos haluat saada työsi menestymään ja haluat olla työssäsi tehokas,
sinun tulee sisäistää tämä tosiasia, että et voi miellyttää kaikkia.
Miten siis käsitellä noita vaikeita ihmisiä, joita on mahdoton
miellyttää? Yksi asia, mitä ei kannata tehdä, on antaa periksi. Vain sen
vuoksi, että olet uskova, sinun ei odoteta alistuvan ja myöntyvän
toisten manipulointiin.
Älkää mukautuko tämän maailman
menoon... Room.12:2. [RW:n käyttämä Phillipsin käännös sanoo: "Älä anna
ympäröivän maailman puristaa sinua omaan muottiinsa". Suom. huom.]
Totuus on, että kukaan ei voi painostaa sinua mihinkään ilman
sinun lupaasi. Jos tunnet jonkun taholta painostusta, silloin
olet antanut hänen painostaa itseäsi. Jos tunnet, että sinua
kontrolloidaan ja manipuloidaan, silloin olet antanut kontrolloida ja
manipuloida itseäsi.
Sinun ei tarvitse tehdä sitä! On OK seistä sen puolesta, mikä on oikein.
On OK olla jämäkkä. Monet ihmiset pelkäävät puhua suoraan. Monet
luulevat, että on hengellistä olla vain hiljaa ja niellä kaikki. Mutta
ei Jumalan tahto ole, että sinusta tehdään kynnysmatto eikä hän luonut
sinusta nynnyä.
Eikö uskovan kuitenkin pidä olla nöyrä? Kyllä, sinun odotetaan
olevan nöyrä. Mutta nöyryys ei ole nöyristelyä. Siinä on suuri ero.
Nöyryys merkitsee sananmukaisesti "hallittua voimaa". Kuvittele
mielessäsi villiä orihevosta, joka on lannistettu ja kesytetty. Tuolla
oriilla on edelleen yhtä paljon voimaa kuin silloin villinä ollessaan,
mutta nyt se voima on otettu hallintaan ja se on isännän käytettävissä.
Raamatussa kutsutaan ainoastaan kahta ihmistä nöyräksi: Jeesusta ja
Moosesta. Ei heistä kumpikaan ollut nöyristelijä tai nynny. He olivat molemmat vahvoja vakaumuksen ihmisiä. Jumala ei halua
sinun luovuttavan joka kerta, kun joku haluaa kontrolloida ja
manipuloida sinua. Mitä tekisit, jos joku pyytäisi sinua olemaan
moraaliton tai tekemään jotain laitonta tai järjetöntä? Sinä sanoisit
ei!
Uskovalle "ei" -sana ei ole likainen sana. On okei sanoa "ei". Totta
puhuen on ihan välttämätöntä sanoa niin aika ajoin. Olen tavannut monia
uskovia, jotka eivät osaa sanoa "ei". He ovat vaarassa joutua uupumuksen
valtaan, sillä he ovat sanoneet "kyllä" noin viidellekymmenelle asialle,
mitä heidän ei pitäisi tehdä. Opettele sanomaan "ei" silloin, kun se on
tarpeellista.
Jostain syystä on yleinen käsitys, että Jeesus käveli ympäriinsä
Jerusalemin kukkuloilla poimien kukkia ja puhuen löysin rantein rauhasta ja rakkaudesta. Tämä käsitys on hiipinyt myös seurakuntaan ja meistä on
tullut arkoja opettamaan ihmisille, että heidän tulee olla
vakaumuksellisia.
Tämän tuloksena myös kristittyjen kotien lapset jäävät huumekoukkuun,
koska he eivät yksinkertaisesti osaa sanoa "ei". He eivät osaa vastustaa
kaveripainetta. He eivät osaa oikealla tavalla olla jämäköitä.
Raamattu opettaa meitä sanomaan "kyllä", kun tarkoitamme kyllä ja
sanomaan "ei", kun tarkoitamme ei. Se ei neuvo meitä tuntemaan
syyllisyyttä, kun teemme niin. Se ei sano, että meidän täytyy
pyydellä anteeksi, kun teemme päätöksiä. "Kyllä" olkoon suussasi kyllä
ja "ei" olkoon ei - älä pyytele sitä anteeksi. Älä tunne syyllisyyttä
tästä.
Et selviä elämästä, vielä vähemmän hengellisestä työstä, ilman että aina
joskus ympärilläsi pyörii ihmisiä, jotka yrittävät pelotella sinua,
yrittävät kontrolloida sinua tai yrittävät manipuloida sinua.
Kuinka
Jumala haluaa meidän käsittelevän niitä ihmisiä, jotka pelottelevat meitä?
Timoteus-kirjeestä löydämme vastauksen:
Eihän Jumala ole antanut meille
pelkuruuden henkeä, vaan voiman, rakkauden ja terveen harkinnan hengen.
2.Tim.1:7.
Tuo on se tapa, jolla Jumala haluaa meidän suhtautuvan ihmisiin. Hän
haluaa sinun kohtelevan heitä voimassa (luottamuksella) ja rakkaudessa
(keskittyen heidän tarpeisiinsa) ja terveen harkinnan hengessä. Jumalan
henki ei tee meistä pelokkaita. Se ei muuta meitä raukoiksi.
Phillipsin käännös [kuten suomalainen raamattu] sanoo tämän kohdan: "Jumala ei ole
antanut meille pelkuruuden henkeä". Living Bible sanoo: "Jumala ei
halua, että olemme ihmisarkoja".
Tapaan kuitenkin jatkuvasti uskovia ihmisiä, jotka ajattelevat
alitajuisesti: "Minun tulee pelätä ihmisiä, jos haluan olla hengellinen.
Minun täytyy antaa ihmisten olla sellaisia kuin ovat." Jos katsot asiaa
raamatusta, huomaat, ettei tämä ole oikein.
Et tule koskaan miellyttämään kaikkia. Se on tosiasia. Joten lakkaa
yrittämästä! Kun nuo vaikeat ihmiset tulevat kuvaan mukaan, pidä
puolesi, rukoile niiden puolesta, jotka sinua vainoavat, ja jätä loput
Jumalalle.
Ensi kertaan
Rick