Sanan opetusta

Opetusarkisto

Francis Frangipane

Määrähetki odottaa

Francis Frangipane: Your Appointment Awaits You.

Sovitut ajat
Huolimatta siitä, että lisääntyvä kuohunta täyttää maailman, on silti tulossa vielä kerran viimeinen, suuri armon vuodatus ennen kaiken loppua (Matt. 24:14; Ap.t. 2:17). Tämä yliluonnollinen ajanjakso ei tule siksi, että pyydämme sitä Jumalalta. Ei, sen tuleminen on ennalta määrätty. Se tulee "sovittuna aikana" Herran toimesta.

Jos joku ei vielä tiedä tätä, haluan sanoa, että tämä "määrähetki" on totta tosiaan Jumalan voiman avoin ja kaikkivoipa esittely. Sinä aikana me saamme tietää absoluuttisella varmuudella, että mikään ei ole mahdotonta Jumalalle. Se tulee olemaan ajanjakso, jolloin Jumala täyttää hänen kansansa toiveet ja unelmat. Psalminkirjoittaja sanoi:

Mutta sinä, Herra, hallitset iankaikkisesti, sinun muistosi pysyy polvesta polveen. Nouse ja armahda Siionia, sillä aika on tehdä sille laupeus ja määrähetki on tullut. Ps.102:13-14 (KR33).

Tuon "määrähetken" koittaessa tapahtuu, että Herra ikään kuin näkyvällä tavalla nousee ja liikkuu osoittaen loputonta myötätuntoa kansaansa kohtaan. Se on aika, jolloin taivaalliset lupaukset, näyt ja hengelliset toiveet toteutuvat. Muista: Aabraham ja Saara olivat odottaneet uskossa neljännesvuosisadan Jumalan lupauksen toteutumista. Lopulta, kun he lähestyivät sadan vuoden ikää, Herra sanoi Aabrahamille: Ensi vuonna minä palaan luoksesi tähän samaan aikaan, ja silloin Saaralla on poika. (1.Moos.18:14). Vuotta myöhemmin: tapahtui juuri siihen aikaan (1.Moos.21:2), että Iisak syntyi iäkkäille vanhemmilleen!

Samoin kuin on olemassa määräaikoja tuomiota varten (Mark.13:33), tämä käsite useimmiten edustaa sellaista aikaa, jolloin Jumala on ennalta määrännyt, että hän tulee ihmiskunnan keskelle, ja siitä sanotaan: sinä toteutit ihmeellisen suunnitelman, kaukaa harkitun, varman ja luotettavan. (Jes.25:1).

Pahat henget voivat seistä taisteluun ryhmittyneinä Jumalaa vastaan, kansakunnat voivat asettua häntä vastaan. Ei sillä ole merkitystä. Hän, joka taivaassa istuu, nauraa. Hän tekee kaikista asioista palvelijoitaan (Ps.119:91), jopa hänen vihollistensa häijyt juonet kääntyvät palvelemaan Jumalan päämääriä (1.Moos.50:20, Room.8:28, Ap.t.2:22-24).

Jos Jumala on antanut sinulle näyn, jonkin toivon tai hengellisen unen sinun tulevaisuuttasi varten, silloin on olemassa määrähetki, jolloin se, mitä Jumala puhui, tulee täyttymään. Niinpä Jumala vakuuttaa meille:

Kirjoita näky niin selvästi tauluihin, että sen voi vaivatta lukea. Näky odottaa vielä toteutumistaan, mutta määräaika lähestyy joka hetki, se hetki tulee vääjäämättä. Jos se viipyy, odota, näky toteutuu varmasti ja ajallaan. Hab.2:2-3.

Jos sinulla on näky tai Jumalan lupaus, sillä näyllä on myös täyttymyksen hetkensä. Jos se viipyy, odota. Se toteutuu varmasti määräaikanaan.

Virkaan asetetut Jumalan palvelijat
Ennen sovittua määräaikaa Jumala on tietenkin tehnyt aktiivisesti työtä kaikessa hiljaisuudessa. Kun hän nousee ja lähtee liikkeelle, hän liikkuu pitkin sitä voimalinjaa, jonka hän on rakentanut salaisesti. Työ tulee esiin yhtäkkiä, mutta valmistelu on kestänyt vuosia. Aivan samalla tavalla Jumala asettaa ihmisiä virkaansa. Hän määrää ennalta heidän läpimurtonsa hetken työskennellessään hiljaisesti heidän sydämissään valmistaessaan heitä.

Mietipä Herran sanaa, jonka hän puhui opetuslapsilleen. Hän sanoi:

Ette te valinneet minua, vaan minä valitsin teidät, ja minun tahtoni on, että te lähdette liikkeelle ja tuotatte hedelmää, sitä hedelmää joka pysyy. Joh.15:16.

Olen varma, että opetuslapset tunsivat itse valinneensa Kristuksen. Kuitenkin, jos ajattelemme asiaa syvemmin, me tiedämme, että Jumala valitsi meidät jo ennen maailman perustamista ja määräsi meidät ennalta Kristuksen yhteyteen (Ef.1:3-5). Emme olisi edes voineet tulla Kristuksen luokse, ellei Isä olisi vetänyt meitä (Joh.6:44). Joten älkäämme erehtykö: Jumala valitsi meidät. Ja vieläpä hän, joka valitsi meidät, valitsi meidät kantamaan hedelmää määräajallansa. Se sama voima, joka sai meidät antautumaan Jumalalle, ja sitten innoitti meitä menemään uskossa eteenpäin, jatkaa työtään sydämissämme läpi elämämme päivien, niin että määräajan tullessa kannamme hedelmää.

Saatat katsoa elämääsi ja tuntea itsesi hedelmättömäksi. Mutta Jumala ei ole vielä tehnyt työtään loppuun sinussa. Uskotko, että Jumala on valinnut sinut? Jos uskot, niin usko myös, että Jumala on ennalta määrännyt sinut kantamaan hedelmää. Se sama voima, joka veti sinut Kristuksen luokse, tekee työtään, jotta sinusta tulisi Hänen kaltaisensa.

Vihollisen työ
Joku saattaa väittää vastaan ja sanoa: "Mutta minä tiedän monia, jotka olivat kunnon uskovia ja ovat nyt luopioita." Niin, mutta useimmissa tapauksissa voit myös huomata, että jossain vaiheessa elämäänsä he vaipuivat syvään pettymykseen joidenkin tyhjiin rauenneiden hengellisten odotustensa suhteen. Pettymys ei ole vain jokin surullinen mieliala, syvä pettymys voi vieroittaa meidän sydämemme uskosta. Se voi saada meidät vieroitetuksi (dis-appoint) meille ennalta määrätystä (appointed) kutsumuksesta.

Tiedän minäkin monia, joilla meni hyvin, ja he lähestyivät heidän kutsumuksensa täyttymyksen määrähetkeä. Se tulevaisuus, joka Jumalalla oli varattuna heitä varten, näytti olevan jo niin lähellä, että sitä saattoi jo vähän maistaa. Sitten he pettyivät johonkuhun tai johonkin. Hyväksymällä tämän pettymyksen hengessään, katkera kylmä talvi otti valtaansa heidän sielunsa ja heidän uskonsa vaipui horrokseen.

Kun joku on tullut vieroitetuksi uskosta, hän on samalla tullut leikatuksi irti tulevaisuutensa ennalta sovituista määrähetkistä. Ne määräajat ovat eläviä Jumalan sydämessä, mutta yksilön kannalta ajatellen on jouduttu eristyksiin. Juuri näissä pettymyksen kamppailuissa uskollisten sielujen on opittava elämään uskosta (ks. Hab.2:1-4).

Minäkin olen käynyt läpi syvän pettymyksen. Jumalan lupaus tuntui jopa niin etäiseltä silloin, että se vaikutti hölmöltä hengelliseltä sadulta. En ollut hoitanut pastorin tointa lähes kolmeen vuoteen. Yksikään ovi ei auennut. Jumala teki työtä minun sielussani, jotta minä luottaisin häneen, mutta minä tunsin itseni hylätyksi ja leikatuksi irti kutsumuksestani. Eräänä säälittävän rehellisenä hetkenä minä rukoilin: "Herra, sinä lupasit, että ne jotka uskovat sinuun, eivät joudu pettymään. Mestari, sinä tiedät kaiken. Katso sydämeeni. Olen täynnä pettymystä."

Herra vastasi yksinkertaisella tavalla: "Sinun elämäsi ei ole vielä ohi". Tiesinhän minä sen. Olin terve nuori mies, tuskin neljääkymmentä. Mutta pettymyksen todellisuus oli täyttänyt sydämeni pimeydellä ja olin tehnyt siitä sen väärän johtopäätöksen, että Jumala oli saanut minussa työnsä loppuun.

Ystäväni, kuuntele tarkkaan: Saatana voi tehdä meistä lopun, jos annamme pettymyksen kaikella voimallaan tehdä työtä elämässämme. Heti jos hyväksymme elämäämme syvän pettymyksen raskaan painon, liukumisemme maailmaan ei ole kaukana. Ymmärräthän: pettymys leikkaa meidät irti näystämme ja ilman näkyä kansa tuhoutuu.

Tämän vuoksi haluan kysyä sinulta: kannatko sydämessäsi pettymystä? Luovu siitä. Anna anteeksi niille, jotka hylkäsivät sinut. Oletko jotenkin henkilökohtaisella tai moraalisella tasolla epäonnistunut? Kadu syvästi ja palaa Vapahtajasi luo. Pyydän juuri nyt: Pyhä Henki, poista tämä pettymyksen halvaannuttava pistin! Rakkaat ystävät, Henki on tullut vapauttamaan teidät pettymyksen pauloista. Hän muistuttaa teitä: "Teidän kutsumuksenne määrähetki on yhä voimassa".

Pyhä Henki, minä tunnustan, että pettymys on hiipinyt sieluuni. Annan anteeksi niille, jotka ovat tuottaneet minulle pettymyksen, ja luovutan heidät takaisin sinulle. Annan myös itselleni anteeksi, että olen antanut periksi pettymykselle. Luovun epäuskosta ja antaudun jälleen sille kutsumukselle, joka sinulla on minua varten. Herra, valmista minua etenemään jälleen kohti sitä tulevaisuutta, jonka sinä olet minulle varannut. Jeesuksen nimessä, aamen.

Francis Frangipane

Copyright 2006 Arrow Publications.

Julkaistu luvalla. Francis Frangipane toimii pastorina Yhdysvalloissa, Cedar Rapidsissa, Iowassa. Hänen nettisivujensa osoite on www.frangipane.org

Sanan opetusta

Opetusarkisto

Francis Frangipane

Uskon kilpi