Meidän aikamme ja energiamme, meidän älykkyytemme, mahdollisuutemme ja ihmissuhteemme ja voimavaramme ovat kaikki Jumalan lahjoja, jotka on uskottu meidän haltuumme. Me olemme Jumalan erilaisten lahjojen huoneenhaltijoita. Tämä käsitys huoneenhaltijana olemisesta alkaa siitä tietoisuudesta, että Jumala omistaa kaiken ja jokaisen maan päällä. Raamattu sanoo: Herran on maa ja kaikki mitä siinä on, maanpiiri ja ne jotka siinä asuvat (Ps.24:1).

Emme koskaan oikeasti omista mitään sen lyhyen matkan aikana, jonka vaellamme täällä maapallolla. Jumala vain lainaa kaikkea meidän haltuumme siksi ajaksi, kun olemme täällä. Se oli Jumalan omaisuutta ennen kuin saavuit tänne ja Jumala lainaa sen taas jollekulle muulle, kun kuolet. Pääset vain jonkin aikaa nauttimaan siitä kaikesta.

Kun Jumala loi Aadamin ja Eevan, hän uskoi luomakuntansa heidän hallintaansa ja nimitti heidät omaisuutensa luottohenkilöiksi. Raamattu sanoo:

Jumala siunasi heidät ja sanoi heille: "Olkaa hedelmälliset, lisääntykää ja täyttäkää maa ja ottakaa se valtaanne. Vallitkaa meren kaloja, taivaan lintuja ja kaikkea, mikä maan päällä elää ja liikkuu." 1.Moos.1:28.

Ensimmäinen tehtävä, jonka Jumala antoi ihmissuvulle, oli hallita ja huolehtia Jumalan omaisuudesta maan päällä. Tätä roolia ei ole koskaan peruttu. Se on osa elämämme tarkoitusta tänäkin päivänä. Kaikkea, mitä meillä on, tulee kohdella niin kuin se olisi Jumalan antamaa luottoa, jonka hän on uskonut meidän käsiimme. Raamattu toteaa:

Onko sinulla mitään, mitä et ole saanut lahjaksi? Jos kerran olet saanut kaiken lahjaksi, miksi ylpeilet niin kuin se olisi omaa ansiotasi? 1.Kor.4:7.

Joitakin vuosia sitten eräs pariskunta antoi minun ja vaimoni käyttää heidän kaunista Havaijin hiekkarannalla olevaa huvilaansa kesälomamme aikana. Se oli kokemus, johon meillä ei olisi ollut koskaan varaa, ja me nautimme siitä suunnattomasti. Meille sanottiin: "Käyttäkää sitä ihan kuin se olisi omanne" - ja niin teimme! Uimme uima-altaassa, söimme jääkaapista ruokaa, käytimme kylpypyyhkeitä ja astioita ja vieläpä hypimme huviksemme sänkyjen päällä. Me kyllä tiesimme kaiken aikaa, että se kaikki ei ollut meidän omaamme, joten me huolehdimme kaikesta erityisen tarkasti. Me nautimme siitä etuoikeudesta, että käytimme taloa, jota emme omistaneet.

Kulttuurimme määrää: "Jos et omista jotakin, et huolehdi siitä hyvin". Mutta kristityt elävät korkeamman periaatteen mukaan: "Koska Jumala omistaa sen, pidän siitä huolta parhaani mukaan". Raamattu sanoo: Siltä, jolle on jotakin uskottu, vaaditaan, että hän osoittautuu luottamuksen arvoiseksi (1.Kor.4:2). Jeesus usein viittasi elämään, joka on saatu luotolla, ja kertoi useita vertauksia, joilla hän kuvasi, millainen vastuu meillä on Jumalan edessä. Kun hän kertoi talenteista (Matt.25:14-29), hän kertoi siinä liikemiehestä, joka antoi omaisuutensa palvelijoittensa haltuun siksi aikaa, kun oli itse matkoilla. Kun hän palasi, hän arvioi jokaisen palvelijansa vastuun määrän ja palkitsi heidät vastaavasti. Omistaja sanoi: 'Hyvin tehty! Olet hyvä ja luotettava palvelija. Vähässä olet ollut uskollinen, minä panen sinut paljon haltijaksi. Tule herrasi ilojuhlaan!' (Matt.25:21).

Kun sinun elämäsi päättyy täällä maan päällä, sinutkin arvioidaan ja palkitaan sen mukaan, kuinka hyvin käytit sitä, minkä Jumala antoi haltuusi. Se merkitsee, että kaikella mitä teet, jopa yksinkertaisilla kotiaskareilla, on merkitystä ikuisuuttasi ajatellen. Jos otat kaiken vastaan Jumalan antamana luottamustehtävänä, Jumala lupaa kolme palkintoa ikuisuudessa. Ensinnäkin sinulle annetaan Jumalan tunnustus, kun hän sanoo: "Hyvää työtä, hyvin tehty!" Toiseksi sinulle annetaan ylennys ja entistä suurempi vastuu ikuisessa elämässä: "Minä panen sinut paljon haltijaksi!" Kolmanneksi sinua kunnioitetaan kutsumalla sinut juhlaan: "Tule Herrasi ilojuhlaan!"

Useimmat ihmiset eivät huomaa, että raha on sekä koetus että Jumalan antamaa luottoa. Jumala käyttää taloudellisia asioita opettaakseen meitä luottamaan häneen ja monille ihmisille raha onkin kaikista koetuksista suurin. Jumala seuraa, kuinka me käytämme rahaa testatakseen, kuinka luotettavia me olemme. Raamattu sanoo: Jos te ette luotettavasti hoida väärää rikkautta, kuka uskoo teille todellista? (Luuk.16:11).

Tämä on hyvin tärkeä totuus. Jumala sanoo siis, että tapa, jolla hoidan raha-asioitani, osoittaa uskonelämäni laadun! Se, kuinka hoidan rahavarojani (maallista omaisuuttani) määrää, kuinka paljon Jumala voi uskoa minulle hengellisiä siunauksia (todellista rikkautta)! Haluan kysyä sinulta: onko sinun varojesi käytössä jotakin, mikä estää Jumalaa antamasta sinulle enemmän siunauksia? Voidaanko sinulle uskoa hengellisiä rikkauksia?

Jeesus sanoi: Jolle on paljon annettu, siltä paljon vaaditaan, ja jolle on paljon uskottu, se pannaan paljosta vastaamaan (Luuk.12:48). Elämä on uskottu meille luottona ja mitä enemmän Jumala antaa sinulle sitä vastuullisem-maksi sinun tulisi osoittautua.

Ensi kertaan

Rick