Morsiamen uudistuminen |
||
Victoria Boyson: The Revival of the Bride ~ A Vision |
||
|
Vaikka me olemme maahan lyötyjä, me emme ole tuhottuja. Meitä on haavoitettu ja me elämme silti - me elämme vielä todellisemmin nyt, kun meidän Rakkaamme on meitä vahvistanut. Hän elää meidän kauttamme ja me koemme sen vielä todellisemmin, kun otamme vastaan hänen läsnäolonsa uudistavan voiman. Sen uudistuksen, jonka rakastava Jumala antaa haavoittuneille ja epätoivoisille seurakuntansa jäsenille, jotka syvästi janoavat hänen eheyttävää rakkauttaan, jotta he voisivat nostaa jälleen siipensä ja olla sitä, mistä ovat aina uneksineet... Näin joitakin aikoja sitten näyn miehestä ja vaimosta. Mies valmistautui jättämään nuorikkonsa lyhyeksi aikaa, jotta hän voisi sitten palata ja rakentaa heille aivan erityislaatuisen yhteisen kodin. Mies puhui vaimolleen hellästi ennen lähtöään ja lupasi, että hän viipyisi vain vähän aikaa ja palaisi takaisin niin pian kuin suinkin mahdollista. Mutta vaimo oli kovin huolissaan siitä ajasta, minkä heidän oli oltava erossa. Rauhoittaakseen vaimoaan mies kutsui erään ystävänsä pitämään huolta hänen nuoresta vaimostaan sillä aikaa, kun hän joutuisi olemaan poissa. Mies pyysi ystäväänsä huolehtimaan vaimostaan ja kohtelemaan häntä yhtä hyvin kuin hän itsekin tekisi. Ystävä lupasi auttaa. Rikottu lupaus Siinä huutaessaan hän kävi aina vaan kiukkuisemmaksi ja alkoi jopa lyödä toista. Mies sitoi hänen kätensä ja kaatoi hänet maahan ja hakkasi häntä siinä osaamatta ollenkaan lopettaa lyömistään. Hän ei välittänyt tästä naisesta vähääkään ja hänestä oli yhdentekevää, jäikö tämä henkiin vai ei. Hän oli niin vihainen ja halveksiva naista kohtaan. Koska tämä nainen ei ollut sitä, mitä hänen kaverin mielestä olisi pitänyt olla, hän halusi tuhota hänet. Mutta miehellä oli myös sisimmässään vielä hivenen jäljellä pelkoa siitä, mitä hänen ystävänsä (nuoren naisen aviomies) sanoisi tai tekisi palatessaan, ja siksi hän ei uskaltanut tappaa tätä. Peloissaan hän lähti ja jätti naisen makaamaan lattialle kipujaan valittaen, jotka olivat sekä fyysisiä kipuja että tuskaa niistä kauheista syytöksistä, mitä mies oli päästänyt suustaan. Nuo syytökset loukkasivat häntä enemmän kuin nyrkin iskut, sillä ne saivat hänet vihaamaan itseään. Aviomiehen paluu Hän laski rakastettunsa vuoteelle ja vaikka hän sydämessään tunsi kauheata eron tuskaa hän lähti etsimään "ystäväänsä". Hän löysi tämän ja hänen ystävänsä joutui nyt pelkäämään henkensä edestä. Nähdessään nuoren aviomiehen tämä ystävä saman tien tunsi syvää katumusta. Myös aviomiehen katseessa oli syvää ahdistusta, kun hän huusi: "Hän on minun nuori vaimoni. Odotin sinulta sitä palvelusta, että olisit ystävän ominaisuudessa välittänyt hänestä, mutta sinähän melkein tuhosit hänet!" Aviomies veti esiin miekkansa ja sivalteli sillä kaverinsa kappaleiksi. Sitten hän palasi nuoren vaimonsa luo, joka makasi hiljaa vuoteellaan. Hän veti tämän lähelleen ja kertoi hänelle, että hän oli surmannut miehen, joka oli pahoinpidellyt häntä. Siinä katsellessaan rakasta vaimoaan, jota hän palvoi yli kaiken, hän nyyhkytti. Vaikka hän oli aivan menehtyä suruunsa, hän alkoi kuitenkin laulaa rakkaalleen. Hän antoi itkun purkautua sydämensä syvyydestä elämää ja rakkautta hehkuvina lauluina - lauluina, jotka olivat vaikuttavia ja elämää uhkuvia, parantavaa voimaa täynnä. Lentoon nouseva morsian Pitäen vaimoa sylissään mies itki jälleen, kun hän näki tämän kiven, joka oli syntynyt syytösten, kaltoin kohtelun ja tuomitsemisen aiheuttamasta tuskasta ja ympäröinyt tämän ennen niin kauniilla tavalla herkän sydämen. Huolellisesti hän otti otteen toisen sydämestä ja repäisi tuon kauhean kiven pois vaimonsa rinnasta ja piti kädessään sitä, mitä oli jäljellä toisen repaleisesta ja verestävästä sydämestä. Se näytti elottomalta ja korjauskelvottomalta. Siinä toisen sydäntä kannatellen hän sulki silmänsä, nosti kasvonsa taivasta kohti ja alkoi rukoilla tämän puolesta. Yhä uudestaan hän rukoili tämän rakkaan sydämen puolesta. Kyyneleet valuivat hänen kasvojaan pitkin ja putoilivat hänen rakkaansa vaatteille, kun hän vuodatti sydämensä hartaassa ja antautuneessa rukouksessa tämän puolesta. Kun hän siinä itki, pieni käsi ojentui ja tarttui hellästi hänen käsivarteensa. Mies katsoi alaspäin ja näki kauniin morsiamensa eheänä jälleen, säteillen taivaallista valoa. Miehen rakkaus oli uudistanut hänet ennalleen ja nuori vaimo hehkui yliluonnollista kauneutta. Taivas säteili nyt hänen silmistään, kun hän taas pystyi koko sydämestään ottamaan vastaan sulhasensa ihanaa rakkautta. Mies alkoi innoissaan laulaa jälleen noita pelastuksesta kertovia lauluja rakkaalle morsiamelleen. Tällä kertaa ne upposivat hänen sydämeensä ja hän täyttyi ihmeellisellä voimalla. Eikä hän vain saanut takaisin voimiansa, jotka oli menettänyt, vaan hän sai sellaista yliluonnollista voimaa, jota kukaan ei riistäisi häneltä ikinä. Seurakunta, sinä olet tämä vaimo... ja vaikka sinua on kohdeltu kaltoin niidenkin taholta, jotka lupasivat rakastaa, sinä voit nousta jälleen. Taivaallisen parantumisen ja voiman ansiosta sinä voit nousta siivillesi ja seistä pystyssä, ei vain arkailevana morsiamena, vaan täynnä itseluottamusta ja voimaa. Rakas Jeesus,
Victoria Boyson, Inc.
© 2006-2007 |
||
|
|
||
|
||