Häntä katsellen |
||
K.P.Yohannan: Seeing Him |
||
|
Yksi suurimpia ongelmiamme elämässä on yrittää ymmärtää Jeesusta Kristusta ja suhtautua häneen ajan ja etäisyyden ehdoilla. Mutta aika ja etäisyys ovat meille merkityksellisiä vain koska olemme rajallisia olentoja. Jumala taas on kaikkialla, kuten psalminkirjoittaja toteaa: Minne voisin mennä sinun henkesi ulottuvilta, minne voisin paeta sinun edestäsi? (Ps.139:7). Jos näin on, silloinhan voimme päätellä, että Herran katselemisessa on kysymys enemmän hengellisestä asiasta kuin luonnollisesta näkökyvystä. Sen vuoksi myös Paavali rukoili:
Voimme lukea läpi neljä evankeliumia ja mielessämme kuvitella kuinka Kristus eli, mitä hän teki ja sanoi - ja sitten yrittää elää niin kuin käyttäisimme raamattua elämän opaskirjana muuttaaksemme käytöstämme, luodaksemme ystävyyssuhteita ja käydäksemme rakentavia keskusteluja. Mutta jos meidän sisäisen ymmärryksemme silmät eivät avaudu, emme voi koskaan nähdä ylösnoussutta Kristusta kirkkaudessaan ja muuttua hänen kaltaisekseen. Muuttuminen sisältä päin Sanasta me näemme Herran Jeesuksen Kristuksen kasvot, hänen luonteensa, hänen persoonallisuutensa ja hänen läsnäolonsa. Kun me mietiskelemme häntä sydämemme syvyydessä, Pyhä Henki alkaa muovata meitä ja muuttaa meitä sisältä päin.
Ulkonaiset olosuhteemme voivat pysyä samoina, mutta sisäisesti - asenteiden, tunteiden, arvojen ja päätösten suhteen - me muutumme. Meidän silmämme ovat avautuneet ja me näemme ylösnousseen Vapahtajan. Emme ole enää epätoivon ja masennuksen valtaamia, vaan pikemminkin toivo ja luottamus virtaavat meihin Herrasta. Voimme tunnistaa hänet elämän pienissä asioissa Yksi voimallisimmista tavoista saada katsella Herraa kestävällä tavalla on huomata Jumalan toimivan niissä pienissä asioissa, joita tapahtuu päivittäin: sähköposti tai puhelinsoitto, jonka sait tänään, kirje tai rohkaisun sana, laulu jonka kuulit tai jokin, mitä luit. Olit ehkä ajamassa liikenteessä ja vaihdoit kaistaa huomataksesi, että se kaistanvaihto säästi sinut kauhealta kolarilta. Herra ohjailee meidän elämämme olosuhteita pitäen kädellään kiinni ohjauspyörästä. Meidän tulisi kehittää tapa havainnoida näkymättömiä asioita sydämen silmillä. Muutama vuosi sitten vaimoni Gisela istui työpöytänsä äärellä makuuhuoneessamme kirjoitellen jotakin, kuten hänellä on usein tapana, kun hän tunsi kehotusta nousta ylös tuolista ja mennä keittiöön hakemaan vähän juotavaa. Hän käveli keittiöön ja avasi jääkaapin. Yhtäkkiä hän kuuli voimakkaan räjähdyksen ihan kuin joku olisi heittänyt pommin makuuhuoneeseemme. Hän juoksi takaisin katsomaan, mitä oli tapahtunut, ja näki ison maasturin keskellä makuuhuonettamme. Pari teini-ikäistä oli ajellut autolla talomme editse kulkevaa tietä ja menettänyt auton hallinnan. Maasturi rysähti täydellä vauhdilla taloon sisään murskaten tiiliseinän. Siinä rytäkässä auto hajosi täysin. Voitko kuvitella, mitä olisi tapahtunut, jos Gisela olisi istunut työpöytänsä ääressä muutaman minuutin kauemmin? Se olisi ollut ihan eri tarina se. Aina kanssamme On valtavaa tietää, että Herra valvoo meidän tilanteitamme. Mutta voidaan kysyä: kykenemmekö näkemään hänen kasvonsa tällaisten tapahtumien sattuessa? Mitä meidän pitäisi tehdä, jos koemme olevamme eksyksissä ja pimeässä, kun emme voi mitenkään - yritämme mitä tahansa - kokea hänen olevan läsnä tai kuulla hänen ääntänsä? Meidän tulee silloin muistaa, että vaikka emme näkisi häntä, hän on kuitenkin meidän kanssamme. Meidän tulee oppia hiljentymään ja odottamaan, pyytämään, että Pyhä Henki avaa sydämemme silmät voidaksemme nähdä hänet. Kun emme voi nähdä häntä tai tuntea hänen läsnäoloaan, meidän pitäisi tarkoituksella etsiä häntä. Saatamme piankin huomata, että hän on ollut juuri siinä vierellämme koko ajan - ja se voi muuttaa kaiken toiseksi. Usein meillä on se sama ongelma, mikä Eliallakin oli, että yritämme nähdä Herran toimivan suurien tapahtumien ja voimakkaiden kokemusten kautta. Mutta useammin kuin tajuammekaan, hän puhuu meille hiljaisella ja pienellä äänellä ja vähäpätöisten tapahtumien ja elämän sattumusten kautta. Etsivä löytää. Kolkuttavalle avataan. Ei siis kannata rimpuilla, kiihkoilla ja taistella vuosikausia omin voimin, kun tarvitaan vain pysähtymistä ja hänen läsnäolonsa havaitsemista. Silloin voimme katsella kaikkea hänen näkökulmastaan. Pidä siis silmäsi ja korvasi auki - tulet näkemään hänet. Hän on itse luvannut: Minä en sinua jätä, en koskaan sinua hylkää (Hepr.13:5). Ja hän pitää aina lupauksensa. K.P.Yohannan © 2007
Alkuperäisen artikkelin lähteenä on käytetty verkkosivustoa
www.gfa.org |
||
|
|
||
|
||