Meillä on Kristuksen seuraajina alituinen haaste siinä, että tunnistaisimme etäisyyden nykyisen hengellisen tilamme ja sen pisteen välillä, missä Jumala haluaisi meidän olevan. Saatamme tulla tietoisiksi siitä, että meiltä puuttuu kärsivällisyyttä - ehkä emme pystyneet osoittamaan ystävällisyyttä tai reagoimaan rakkaudellisesti jotakuta ihmistä kohtaan, joka ärsytti meitä. Huomaamme ehkä, että olemme kiintyneitä maallisiin ja taivaalliset jäävät toiselle sijalle. Me koemme ehkä erilaisia jännitteitä perheen sisällä tai muissa ihmissuhteissamme ja huomaamme, että taistelemme omien oikeuksiemme puolesta.

Kun tulemme tietoiseksi tästä haasteesta, se tuntuu vähintäänkin epämukavalta. Olemme ehkä lukeneet kirjoja sellaisilta opettajilta kuin Watchman Nee tai A.W.Tozer ja olemme tulleet tuskallisen tietoisiksi omasta puutteellisuudestamme. Ehkä saimme uutta ymmärrystä, kun luimme raamattua tai kuunneltuamme jonkun hyvän saarnan. Joskus Pyhä Henki todistaa meille, että meillä on tarve kasvaa, tai ehkä joku ystävämme aiheuttaa meille heräämisen siinä, että käytöksemme ei heijastakaan Kristuksen luonnetta.

Jos olet samanlainen kuin minä, muistat hyvin tilanteen, joka paljasti sinulle sinun todellisen tilasi. Tiedät epäonnistuneesi ja jupiset itseksesi: "Kunpa en olisi toiminut tuolla tavoin! Milloin oikein kasvan aikuiseksi?"

Kun löydämme tällaisen ilkeän eron siinä, missä olemme ja siinä, missä meidän Kristuksen antaman kutsun mukaan pitäisi olla, se voi olla sekä masentavaa että turhauttavaa. Meillä on taipumus reagoida puutteisiimme määrätyillä luonnollisilla tavoilla.

Alamme pyrkiä eteenpäin lihallisin keinoin. Tulemme kärsimättömiksi ja yritämme saada asiat toiminaan omin voimin. Esimerkiksi, jos tiedämme, että meidän pitäisi rukoilla enemmän, asetamme itsellemme puolen tunnin tai tunnin tavoitteen ja sitten omistaudumme hartauden harjoittamiseen. Me puskemme läpi hartiavoimin ja lopulta olemme joko entistä turhautuneempia tai paisuneita omista saavutuksistamme. Mutta koska koko rypistys oli saatu aikaan lihan keinoin, tulemme tällä tavoin enemmänkin hengettömiksi kuin hengellisiksi. Herralla ei ollut loppujen lopuksi paljonkaan tekemistä koko asian kanssa.

Alamme teeskennellä olevamme jotakin, mitä emme ole. Sanotaan vaikka, että olen lukenut Andrew Murrayn klassikkoteoksen nimeltä Nöyryys ja huomaan, että minun pitäisi tulla nöyremmäksi ihmiseksi. Niinpä alan käyttäytyä nöyremmällä tyylillä ja vaihtaa puhetapaani ja toimia niin kuin kuvittelen palvelijan luonteeseen kuuluvan. Mutta lopulta käy niin, että minun oikea luontoni putkahtaa esiin eikä se näytä muuttuneen yhtään. Olenkin vain tekopyhä ihminen - näyttelijä. En siis voi odottaa, että nöyryydestä tulisi osa luontoani pelkästään matkimalla sitä.

Alamme vaipua itsesääliin. Huomaamme hengellisen elämämme puutteellisuuden ja yritämme korjata asiaa ja kun se ei onnistu, me alamme tuskastua asian vaikeuteen. "Olen yrittänyt parantaa tapani", mietimme mielessämme, "mutta mikään ei auta". Me vaivumme itsesääliin ja käännymme sisäänpäin.

Jäämme lainalaisuuden ansaan. Asetamme itsellemme tavoitteita siitä, millaisiksi miellämme hengellisen ihmisen. Kun näemme, että emme pysty täyttämään tavoitteita, me alamme tuntea lisääntyvää kelvottomuuden tunnetta.

Valitettavasti, kun huomaamme, että muutkaan eivät täytä vaatimuksiamme, me heijastamme saman tuomitsevan asenteen yhtä lailla heihinkin ojentaen ja nuhdellen ja kohdistaen huomiota heidän synteihinsä ja virheisiinsä.

Me korvaamme hengellisyyden puutteen tiedolla. Opimme paljon Jumalan tavoista toimia kirjoista, saarnoista ja jopa lauluista - mutta se, että tietää asioista ei korvaa koskaan sitä, että omistaa jumalisen luonteen, joka oikeasti kykenee toteuttamaan Jumalan tahtoa. Minun arkistoissani on muutamia aiheita, joihin olen syventynyt perusteellisesti. Olen tehnyt muistiinpanoja ja kirjoittanut kaikenlaisia kuvauksia. En ole kuitenkaan koskaan tuntenut olevani vapaa viemään näitä asioita opetustilanteisiin, koska nämä asiat ovat vielä sen ulkopuolella, mitä olen kyennyt elämään oikeasti todeksi.

Tosiasia on, että mikään yllä kuvatuista tavoista ei vie meitä lähemmäksi alkuperäistä tavoitettamme - tulla enemmän Jeesuksen kaltaisiksi.

Miten me siis ratkaisemme tämän sydämessämme vallitsevan ristiriidan menettämättä toivoamme tai masentumatta? Ja miten pääsemme tästä paikasta (A) missä olemme, siihen pisteeseen (B), missä meidän pitäisi olla?

Avain siihen, miten selviämme tästä ristiriidasta, löytyy kun ymmärrämme tämän: Prosessi, joka johtaa Kristuksen kaltaisuuteen, vie aikaa. Meidän tulee pitää kiinni siitä totuudesta, että Jumala tekee meissä työtään (ks.Fil.2:13) ja luottaa hänen lupaukseensa, että Jumala, joka on teissä aloittanut hyvän työnsä, myös saattaa sen päätökseen Kristuksen Jeesuksen päivään mennessä (Fil.1:6).

Tämä ruumiillistui todeksi Jeesuksen elämässä maan päällä. Hän eli vanhempiensa auktoriteetin alaisena 30 vuotta ennen astumistaan julkiseen virkaansa. Raamattu kertoo meille, että Vaikka hän oli Poika, hän joutui kärsimyksistä oppimaan, mitä on kuuliaisuus (Hepr.5:8). Päivittäin Kristus päätti kuolla itselleen ja sanoa EI omalle tahdolle ja KYLLÄ Isänsä tahdolle. Hän tarvitsi tuon kaiken ajan voidakseen kasvaa kuuliaiseksi ja päästäkseen siihen pisteeseen, missä hän kykeni antautumaan kokonaan - antamaan itsensä niin täydelleen alttiiksi, että saattoi kuolla ristillä.

Olkaamme siis kärsivällisiä - itseämme kohtaan ja toisiamme kohtaan. Jumala on paljon enemmän kiinnostunut rehellisyydestämme hänen edessään ja siitä, että meillä on armon ja laupeuden asenne toisia kohtaan, kuin siitä, että teemme kaiken tarkasti oikein.

Muistakaamme tämä: Jumalalta vie aikaa tehdä työnsä meissä. Meidän ei pidä hermostua, jos huomaamme jotakin puutetta hengellisen elämämme laadussa.

Psalminkirjoittaja rohkaisee meitä: Anna tiesi Herran haltuun, turvaa häneen. Hän pitää sinusta huolen! (Ps.37:5) Kaikkivaltias Jumala tekee työtään meissä. Voimme luottaa siihen, että hän vie meidät pisteestä A pisteeseen B!

K.P.Yohannan © 2007

Alkuperäisen artikkelin lähteenä on käytetty verkkosivustoa www.gfa.org
Julkaistu luvalla. Copyright © Gospel for Asia, 1800 Golden Trail Court, Carrollton, Texas 75006 USA.