Sanan opetusta

Opetusarkisto

Francis Frangipane

Jopa Sodoma!

Francis Frangipane: Even Sodom!

Lataa tästä PDF (ja tulosta)

Jumala ei ole estämässä kansamme paranemista. Pikemminkin meidän oma välinpitämättömyytemme, meidän epäuskomme estää meitä saamasta lujaa otetta Kristuksen evankeliumin voimasta. Ei kannata ihmetellä, jos sanon, että kokonaisia kaupunkeja voi pelastua. Raamattu todistaa, että kansat tulevat "sinun valosi luo" ja "kuninkaat sinun aamunkoittoosi" (Jes.60:1-3).

Meiltä puuttuu Kristuksen kaltaisuutta!
Sitten Jeesus alkoi soimata niitä kaupunkeja, joissa hän oli useimmat voimatekonsa tehnyt, siitä etteivät ne olleet tehneet parannusta (Matt.11:20). Jeesuksella on meille sana Herralta, ei vain yksilöinä, vaan kokonaisia kaupunkeja varten. Vihansa vimmassa hän nuhteli Korasinia, Betsaidaa ja Kapernaumia (Matt.11:21) ja kyynelehtien hän itki Jerusalemin kohtaloa (Luuk.13:34). Jos hän siis odotti, että kokonaiset kaupungit tekisivät parannusta hänen aikanaan, hän odottaa yhtä hyvin tänään että kaupungit tekevät parannuksen.

Tässä samassa asiayhteydessä, missä Jeesus nuhteli kaupunkeja, hän toi esiin jotakin, mikä paljastaa Jumalan pelastavan voiman mittakaavan. Kuuntele hänen nuhteluaan, mutta myös siihen kätkettyä lupausta. Hänhän sanoi: Jos teidän kaduillanne tehdyt voimateot olisi tehty Tyroksessa tai Sidonissa, niiden asukkaat olisivat jo aikoja sitten verhoutuneet säkkiin ja tuhkaan ja kääntyneet (Matt.11:21).

Tyros ja Sidon tunnettiin pakanakaupunkeina, joissa vallitsi irstailu ja syntinen meno. Kuitenkin Jeesus sanoo, että hänen elämänsä, kun se kaikessa voimassaan ilmenee, voi saada kaikkein kammottavimmankin kaupungin - paikan mikä olisi muuten täydellisen tuhon oma - verhotuksi "säkkiin ja tuhkaan". Niinpä jos haluamme voittaa omat kaupunkimme Kristukselle, meidän tulee ottaa sotasuunnitelmaksi Kristuksen elämän tuominen esiin kaikessa voimassaan. Niin, Kristuksen ilmestyminen meissä yksilöinä ja Kristuksen voiman esiintulo yhteisöllisesti meissä voivat kääntää meidän kelvottomien kaupunkiemme suunnan Jumalaa kohti!

Tänä päivänä on kaupunkeja, jotka ovat kypsiä herätykselle. Mikä pidättelee sydänten kääntymistä Jumalan puoleen? Osittain se, että olemme seurakunnassa niin syntisiä ja omavanhurskaita, välinpitämättömiä ja epäuskoisia. Herra sanoi, että jos hänen kansansa nöyrtyy ja rukoilee, etsii hänen kasvojaan ja hylkää pahat tiensä, hän tulee ja tekee maan terveeksi (2.Aik.7:14). Tulevaisuus ei ole maailman, tulevaisuus on uudeksi luodun seurakunnan. Meidän ei tosiaankaan sovi koskaan unohtaa: Jumala tahtoo, että kaikki ihmiset pelastuisivat ja tulisivat tuntemaan totuuden (1.Tim.2:4). Tämän muistaen Paavali kehottaa, että kaikkien ihmisten puolesta rukoiltaisiin kaikella hartaudella ja "kuninkaiden ja kaikkien vallanpitäjien puolesta" (1.Tim.2:1-4). Kristuksen ristin uhri tuottaa pelastuksen kaikille ihmisille. Taivas odottaa vain, että seurakuntaa toimii.

Joku voi nyt ajatella: "Se oli silloin. Meidän kaupunkimme ovat pahempia. Ne ovat jo pelastuksen saavuttamattomissa". Ei ole niin. Jeesus jatkoi kaupunkien nuhtelua ja sanoi: Jos sinun kaduillasi tehdyt voimateot olisi tehty Sodomassa, se olisi pystyssä vielä tänäkin päivänä (Matt.11:23). Yllättävää kyllä, kun Kristuksen pelastava voima ilmestyy kaikessa kirkkaudessaan, Jeesus sanoi, että jopa Sodoma tulisi katumukseen!

Olen kuullut monien pastoreiden vertaavan Los Angelesia ja New Yorkia Sodomaan. Hyvä. Nämä kaupungit ovat nähneet helvetin syvyydet, saakoon seurakunta nyt näyttää niille taivaan. Ne janoavat nähdä Jeesuksen kirkastuvan seurakuntansa kautta. Kristuksen lupauksen mukaan jopa Sodoma tekee parannusta siinä ilmapiirissä, missä Kristuksen voima ilmestyy. Jos Sodoman kohdalla oli toivoa, myös sinun kotikaupunkisi kohdalla toivo elää.

Herätyksen este: omahyväisyys
Kun kuvaamme kaupunkeja, me tavallisesti piirrämme korkeita taloja ja tehtaita, katuja ja kouluja. Jeesus sitä vastoin näkee ihmiset. Hän näyttää eteemme miehen ja vaimon riitelemässä ja lapset seuraamassa sitä peloissaan. Hän näkee, että urheilukentillä myydään huumeita ja että teini-ikäiset teettävät abortteja. Hän viipyy iän heikentämien vanhusten vuoteen vierellä. Kristuksen sydän murehtii vanhenevan väestön yksinäisyyttä ja samaistuu vammaisten ihmisten ongelmiin.

Niin, Herran silmät tarkkaavat kaupungissa vallitsevaa henkeä ja inhimillisyyttä. Tästä ikuisuuden näkökulmasta hän näkee myös sen kaikkein kauhistuttavimman asian, mitä ihmiselle voi tapahtua. Hän tietää sen sietämättömän kauhun ja äärimmäisen epätoivon, minkä valtaan pelastumaton ihminen joutuu, kun hän huomaa - todellakin - olevansa kuollut ja menevänsä helvettiin. Sen kaiken keskellä Jeesus näkee seurakunnan - hänen oman seurakuntansa, minkä hän on itselleen verellään ostanut - istumassa mukavasti ja nauttimassa viihteestä televisionsa äärellä kaukosäädin kädessä.

Jeesuksella ei ole ongelmaa kohdata elämän kuumia tai kylmiä puolia. Hän oksentaa suustaan sen, mikä on haaleata (Ilm.3:15-16). Mikä pysäytti Korasinin, Betsaidan ja Kapernaumin - yhteisöt, joissa jo toimi Kristuksen parantava siunaus - ottamasta vastaan herätystä, joka oli jo alkamassa? He olettivat, että Kristuksen rakkaus oli annettu heille vain heitä itseään rikastuttamaan. He näkivät ainoastaan Kristuksen tarjoamat edut, mutta eivät koskaan ymmärtäneet vaatimuksia.

Seurakunta on tänä päivänä pelottavan samankaltainen näiden muinaisten kaupunkien kanssa. Ensimmäisen vuosisadan kristityt antoivat elämänsä Kristukselle siinä tietoisuudessa, että tulisivat kärsimään ja kokemaan vainoa, mahdollisesti heidän piti kuolla uskonsa tähden. Sellainen oli ensimmäisen vuosisadan kristittyjen luonne ja näky.

Meidän kristinuskomme painottaa kuitenkin, että meistä pitäisi tulla mahdollisimman "normaaleja". Niin suuri osa meidän tämän aikamme opetuksesta pitää hengissä sitä vanhaa luontoa, minkä Jeesus käski ristiinnaulita! Meidän tulisi uudelleen arvioida, mitä saarnaamme. Saarnaammeko ristiä ja Jeesuksen seuraamisen kutsua? Mitä oikein haluamme hengellisen kasvatuksemme kautta saada aikaan?

Kuuntele minua: Isän tavoite ei ole vain siunata meitä, vaan muuttaa meidät hänen Poikansa kaltaisiksi. Hän haluaisi käyttää meitä, jotta kaupunkimme asukkaat kääntyisivät hänen puoleensa. Mutta Jumala ei ole antanut lupausta tehdä meidän maamme jälleen terveeksi erillään siitä tavoitteesta, että meistä tuli Kristuksen mallin mukaisia ihmisiä. Heti kun me tajuamme tämän elintärkeän asian, me voimme palata Uuden Testamentin kristillisyyden lähteille ja meidän kaupungeillamme on taas pelastuksen toivo. Kun seurakunta tuo esiin Kristuksen rakkauden ja voiman, parannusta ja herätystä voi ilmetä jopa Sodoman kaltaisissa paikoissa.

Herra, anna meille anteeksi meidän epäuskomme ja välinpitämättömyyteemme. Sinä olet sanonut, että jopa Sodoma voi tulla sinun luoksesi, kun sinun luonteenlaatusi ja voimasi ilmenee meissä. Muuta siis meitä, Herra Jeesus, oman kirkkautesi ja kunniasi tähden ja sen tähden, että meidän paikkakunnallamme puhkeaisi herätys.

Francis Frangipane

Copyright 2007 Arrow Publications.

Julkaistu luvalla. Francis Frangipane toimii pastorina Yhdysvalloissa, Cedar Rapidsissa, Iowassa. Hänen nettisivujensa osoite on www.frangipane.org

Sanan opetusta

Opetusarkisto

Francis Frangipane

Uskon kilpi