Jeesuksen palvelutyö veti puoleensa valtavat ihmisjoukot. Raamattu kertoo, että ihmiset seurasivat häntä kaikkialle. Uskon, että Kristuksen mallin mukainen palvelutyö vetää tänäkin päivänä ihmisiä puoleensa. Siihen ei tarvita mitään temppuja. Ei tarvitse antaa periksi omista vakaumuksistaan. Ei tarvitse vesittää sanomaa. Jos palvelet ihmisiä samalla tavalla kuin Jeesus teki, he viihtyvät ympärilläsi aivan samoin kuin Jeesuksen ympärillä.

Mutta kuinka kehittää sellainen jumalanpalvelus, jonka kautta voidaan palvella ihmisiä joka viikko? On tärkeää selvittää itselleen, miksi sitä työtä teet mitä teet, ennen kuin alat selvittää, mitä sen työn pitäisi sisältää. Meidän seurakunnassamme on käytössä 12 periaatetta, joiden mukaan viikonlopun jumalanpalvelukset on rakennettu. Tässä niitä asioita, miksi me teemme määrättyjä asioita joka viikko.

1. Vain uskovat voivat oikeasti palvella Jumalaa

Raamattu kertoo: Jumala on henki, ja siksi niiden, jotka häntä rukoilevat, tulee rukoilla hengessä ja totuudessa (Joh.4:24). (Engl. käännös käyttää sanaa "worship", joka on laajempi käsite kuin rukous. Suom.huom.) Jumalan palvonnan tulee perustua oikeanlaiseen ymmärrykseen siitä, millainen Jumala on - ja sellainen jumalanpalvelus on mahdollista vain, jos asianomainen henkilö on uskossa. On mahdollista, että jumalanpalvelukseen tulee paljon erilaista väkeä, mutta vain uskovat voivat todellisuudessa palvella Jumalaa.

2. Jumalan palvelemiseen ei tarvita välttämättä mitään rakennusta

Meillä ei ollut omaa rakennusta 15 vuoteen. Mutta takaan, että palvoimme paljon Jumalaa tuonakin aikana. Raamattu toteaa: Jumala, joka on luonut maailman ja kaiken, mitä siinä on, hän, joka on taivaan ja maan Herra, ei asu ihmiskäsin tehdyissä temppeleissä (Ap.t.17:24). Jumala loi kaiken mitä taivaan alla on. Niinpä jumalanpalvelus voi tapahtua missä tahansa paikassa, mitä vaan voit kuvitella. Jumalan palveleminen ei tarkoita paikkaa - se on teonsana.

3. Ei ole yhtä ainoaa oikeaa tapaa palvella Jumalaa

Raamattu selittää näin: Myös palvelutehtäviä on monenlaisia, mutta Herra on sama. Jumalan voiman vaikutuksia on monenlaisia, mutta hän, joka meissä kaikissa kaiken vaikuttaa, on sama (1.Kor.12:5-6). Jumala asettaa palvelemiselle vain kolme vaatimusta: sen tulee olla aitoa ja oikeaa (tapahtua hengessä ja totuudessa, kuten apostoli Johannes toteaa, Joh.4:23). Paavali kertoo meille myös Korinttilaiskirjeessä (1.Kor.14:33), että kaiken tulee tapahtua järjestyksessä. Näiden toteutuessa muu on vapaata.

Ne väittelyt, joita käydään erilaisista jumalanpalvelusmuodoista, pohjaavat yleensä sosiaalisiin tai henkilökohtaisiin mieltymyksiin, joita vain perustellaan teologisilla syillä. Jokaisella on taipumus ajatella, että juuri hänen oma palvelustyylinsä on raamatullinen. Mutta ei ole olemassa vain yhtä raamatullista mallia. Raamatussa ei ole yhtään musiikkinuottia. Meillä ei ole edes samanlaisia instrumentteja kuin heillä oli siihen aikaan. Totuus onkin, että Jumala rakastaa kaikenlaisia jumalanpalvelusmuotoja - kunhan me palvelemme häntä hengessä ja totuudessa hyvän järjestyksen säilyttäen.

4. Uskosta osattomat eivät voi palvella Jumalaa, mutta he voivat seurata, kun uskovat palvelevat

Me näemme tämän totuuden käyvän toteen Apostolien teoissa:

Joka päivä he uskollisesti kokoontuivat temppeliin, ja kodeissaan he yhdessä mursivat leipää ja aterioivat riemullisin ja vilpittömin mielin. He ylistivät Jumalaa ja olivat koko kansan suosiossa, ja päivä päivältä Herra liitti heidän joukkoonsa niitä jotka pelastuivat. Ap.t.2:46-47.

Kun alkuseurakunta palveli Herraa, uskosta osattomat tulivat uskoon. Epäuskoiset eivät voi palvoa Herraa, mutta he näkevät, minkälainen ilo uskovilla on, kun he palvelevat Jumalaa. He voivat nähdä, kuinka Jumalan sana on muuttanut meidän sydämiämme, kuinka se lohduttaa, kuinka se vaikuttaa meihin. Jumala voi käyttää meidän kokouksiamme ja vetää uskosta osattomia puoleensa.

5. Jumalanpalvelus on voimallinen todistus epäuskoisille, jos Jumalan läsnäolo on tunnettavissa ja julistus on ymmärrettävää

Nämä molemmat ovat olennainen osa hengellistä tilaisuutta, kun halutaan antaa todistus ulkopuolisille. Apostolien tekojen luku 2 antaa tästäkin oivan esimerkin. Jumalan läsnäolo oli niin ilmeinen, kun opetuslapset palvoivat Herraa Helluntaipäivänä, että se veti puoleensa monia uskosta osattomia ihmisiä ympäri kaupungin. Myös julistus oli ymmärrettävää. Muistathan kielillä puhumisen ihmeen? Jokainen kuuli puhuttavan omaa kieltään. Se todella oli ymmärrettävää! Ja sellainen on totta tänäkin päivänä.

6. Jumala odottaa, että olemme herkkiä tiedostamaan, mitä pelkoja, pakkomielteitä ja erilaisia tarpeita uskosta osattomilla on, kun he tulevat mukaan meidän kokouksiimme

Raamattu puhuu Kolossalaiskirjeessä: Suhtautukaa viisaasti ulkopuolisiin, käyttäkää sopivaa hetkeä hyväksenne (Kol.4:5). Kun kutsut kotiisi vieraita päivälliselle, etkö toimikin vähän eri tavoin kuin normaalisti? Toivon niin! Yrität olla edes vähän kohtelias. Käytät ehkä jotakin arvokkaampaa astiastoa tai tarjoilusettiä. Aterian esille laittamisessa käytät hieman enemmän suunnittelua. Keskustelu pöydässä sujuu tavallista ystävällisemmin. Saatat syödä arkiruokaa, kuten perunoita ja lihapullia, mutta vaikka se onkin tavallista ruokaa, sinä laitat sen vähän arvokkaammin esille.

Onko sellainen tekopyhää? Ei tietenkään. Sitä kutsutaan kohteliaisuudeksi. Kun kuulet puhuttavan, että pitää olla herkkä uskosta osattomia kohtaan, se ei tosiaankaan tarkoita evankeliumin vesittämistä. Siinä on kysymys rakkaudesta. Sinä pyrit olemaan kiltti heille.

Seuraavassa saarnassani käsittelen kuutta muuta periaatetta, joita noudatamme, kun rakennamme seurakuntamme tilaisuuksia.

Ensi kertaan:

Rick Warren

Copyright © Rick Warren 2008. Julkaistu luvalla. Kaikki oikeudet pidätetään.

Alkuperäisen artikkelin lähteenä käytetty verkkosivustoa:
www.pastors.com